31/31!

Ohi on! Haasteesta selvitty kunnialla, tämä on viimeinen postaus siihen liittyen. Välillä näytti melko epätoivoiselta, että onnistuisin, mutta onnistuin vaan. :) Suuri kiitos haasteen järjestäjälle.

Maaliskuun viimeisenä esittelen teille pääsiäismunia. Mies sanoi, että vielä on liian aikaista. Lisäksi kysyi minulta, että eikö se ole vähän lasten puuhaa? Minä sanoin molempiin ei. Halusin maalata kananmunia NYT, eikä pääsiäiseen ole edes montaa viikkoa. Ja kananmunia voi maalata ihan kuinka vanha vaan, varsinkin jos on hieman lapsenmielinen. 

Askartelumaaleilla maalasin ensin pohjavärin, ja sitten koristukset päälle. Jälki ei ole kovin tasaista, kun löysin vain yhden onnettoman siveltimen! Missä ne kaikki ovat?

30/31

Haaste lähenee loppuaan, ja tämän postauksen jälkeen minulla on vielä yksi ässä (teksti) hihassa. Tämän postauksen piti olla hieman toisenlainen, sillä suunnittelin tälle päivälle kaikenlaisia käsitöitä. Kävi kuitenkin niin hassusti, että nyt, kun viimeinen harjoitteluni loppui perjantaina, ja olen kaksi viikkoa onnistuneesti vältellyt mahatautia, sainkin flunssan. Tämä päivä on siis sujunut hyvin rauhallisissa merkeissä sohvalla loikoillen. Jotain ajanvietettä kaipasin kuitenkin television oheen, joten ajattelin hieman neuloa. Etsiskellessäni sopivaa lankaa, lankakoristani tuli vastaan..






Aloin selvittelemään sotkua, ja samalla tuli tehtyä pieni lankainventaario. Muutaman kerän jouduin kerimään kokonaan uudelleen, mutta useimmista selvisin vain pienellä kohentelulla. Kerittyäni ja selviteltyäni ensin pienen ikuisuuden, huomasin, että korin pohjalla oli lukuisia pikkukeriä, jostai ei saa neulottua enää mitään. Keräsin pikkukerät ja muut neulomiskelvottomaksi pätkityt langat kasaan, ja aloin tekemään tupsuja. Näistä tulee joskus vielä tupsumatto keinutuoliin. Ehkä ensi vuosituhannella.

29/31

Tänään piipahdettiin pikkusiskoni 12v synttäreillä. Lahjaksi annoin hänelle jo aiemmin esittelemäni huivin ja parit ratsastussukat. Eilen askartelin vielä kortin.

Ensin tulostin netistä löytämäni heppakuvan, mutta tulostimen musteen ollessa vähissä, se ei ollutkaan kovin hyvälaatuinen. Päädyin piirtämään kuvan uudelleen. On muuten hetki aikaa siitä, kun olen viimeksi teipannut kuvan ikkunaan ja piirtänyt sen läpi. Hyvin onnistui, ja kuvasta tuli mielestäni oikein kiva. Seuraava ongelma oli onnettomat värini, joiden jälki ei myöskään ole kovin hyvä. Kuvan liimasin vielä paksummalle kartongille ja leikkasin irti.

Seuraavaksi valikoin kivan taustapaperin ja kohoteippipaloilla (?? mitä ne ovat oikeasti:D) laitoin ponin ja nuotin kiinni. Dymolla vielä kirjoittelin onnittelulaulun ja sommittelin sen korttiin. Lopputulos on mielestäni oikein kiva, varsinkin kun korttiaskartelu ei oikein ole minun hieniäni.

28/31

Huomenta! Kelloja siirrettiin ja taas ollaan hieman lähempänä kesää. Lähestyvän kesän kunniaksi olen tuunaillut itselleni kesämekon. Käytän vaatteissani pääasiassa mustaa, välillä ehkä joitakin tehostevärejä, mutta musta roikkuu aina mukana. Kuitenkin minulle on jostain jahkaantunut kokonaan keltainen mekko (yöööök). Mekon mallista tykkään kovasti, mutta ikinä sitä ei ole tullut käytettyä.

Suuri Käsityö-lehdestä pongasin tuunausohjeen, josta sainkin idea. Leikkasin mekosta helman irti, sekä etsin vanhan, hieman jo kulahtaneen topin sille kaveriksi. Topin katkaisin rintojen alta. Sitten vaan osat yhdistetään, ja tadaa, sinulla on uusi mekko! Toisenkin tällaisen aion tehdä vielä, paita ja kangas ovat jo valmiina.

Tässä mekossa suosikkini on tuo leveä helma, kevyt kesämekko ei tosiaan saa puristaa tai rutistaa mistään, vaan sen pitäisi tuntua siltä, kun ei olisi päällä lähes mitään! Ja tämän kokoisessa helmassa ja käytöstä poistetulla topilla se vaatimus kyllä toteutuu. :)

Ikävä kyllä minulla ei taaskaan ollut mahdollisuutta saada kunnollista kuvaa, sillä avomieheni on kuvaajana vähän.. sanotaanko kiireinen? Hän napsaisee korkeintaan kaksi kuvaa, eikä katsokkaan valoa tai tarkennusta tai mitään muutakaan oleellista. Minun puhelimellani olisi vielä helppo ottaa kuva, kun suurimman osan tarvittavista jutuista se säätää itse, pitää vain malttaa hetki, jotta se tarkentaa oikein ja ottaa kuva. Silti ne eivät tunnu onnistuvan. Enkä viitsi häntä vaatiakkaan kuvaamaan tuntia yhtä mekkoa, niin helpommalla pääsen kun otan kuvat itse. :)

27/31

Aamu alkoi mukavasti kahvin ja ristikon parissa. Aurinko paistoi jo aikaisin ihanasti. :) Innostun silloin tällöin täyttämään ristikoita, mutta eläessäni en ole yhtään saanut valmiiksi. Sitten innostus laantuu, ja jonkin ajan päästä innostun uudelleen.

26/31

Eilen kolahti postilaatikkoon uusin Novita. Muutamia kivoja malleja se sisälsi, ja jopa yhden pakko saada-mallin. ;)

Ensimmäisenä malli 7. Aivan ihastuttava huivi, ja ihana kolmiopinta! Mallissa on käytetty lankana Kaislaa. Tähän tosiaan pitää tutustua paremmin, josko saisi aikaiseksi toteutettuakin. Seuraava ihastuksen kohde on malli 28, pitsineulejakku. Neuleissa minulla ei toimi puolihihat, kun palelen niin kovasti, mutta on tämä silti kovin suloinen!

Sitten malli 37. Värikkäistä en yleensä tykkää, mutta tämä sai minut ihastumaan. Puro Batikia minulla olisi violetti-keltaista, jote ehkä toteutankin tämän jossain vaiheessa. Epäsymmetrisyydestä tykkäsin kovasti. Nyt, malli 44, _pakko saada_!! Tämän tullessa vastaan, suuni loksahti auki, ja pystyin vain haukkomaan henkeäni. Ihan käsittämättömän upea! Näen tämän sieluni silmin meillä, sinapin värisenä tosin. En kyllä tiedä riittääkö kärsivällisyyteni tuohon ikinä. Mutta katsokaa nyt, ehdoton ykkössuosikki Novitan malleista ikinä!

(Miten nämä kuvat nyt vinksahtivat epäjärjestykseen, kun tarkoituksena oli saada ne samaan järjestykseen lehden kanssa.....) Kuitenkin, malli 41, suloinen peruspusero. Värit vaihtaisin kyllä, ehkä tekisin jopa yksivärisenä, mutta tuo olisi kyllä ihana joka paikan neule. Vielä malli 29, pitsineulepusero, jonka hihoihin tykästyin. Tämäkin olisi niiin ihana, lämpöinen pusero, joka toimisi joka tilanteessa!

Vielä kun joku kustantaisi langat näihin kaikkiin. ;) Mitäs ihanuuksia teidän lehdistänne löytyi?

25/31

Tänään työn alla-juttusarja nimensä mukaisesti kertoo sinä päivänä tekeillä olevasta projektista. Tämän päivän projekti on kesähuivini. Edellispäivänä sain päähäni tehdä kesähuivin, joka käy piristykseksi kaulaan, sekä lämmittämään hartioita.

Afrikankukkaponista jäi kasa ylimääräistä Miamia, jonka valitsin langaksi keveytensä ja ihanien värien vuoksi. Malliksi valitsin siksakin. Melko iso projekti tämä on minulle, kun kyllästyn niin nopeasti, mutta ehkä raidoituksen vuoksi saan ylläpidettyä mielenkiintoni. :)

24/31

Postaukset laahaavat taas pahasti jäljessä, mutta olen vakaasti päättänyt suoriutua haasteesta kunnialla! Ehtisi vain tekemään niin paljon kuin haluaisi, niin varmasti löytyisi kirjoitettavaakin. Arvonta on käynnissä, osallistumisia on tähän mennessä vasta yksi. Toivottavasti lukijat sen kuitenkin huomaavat vielä.

Minulla on melko tarkat aamurutiinit, ja lähipäivinä niihin on ilmestynyt vielä yksi lisää, nimittäin kananmunien puhaltaminen. Muutama päivä sitten puhalsin elämäni ensimmäisen kerran kananmunia, kun halusin maalata niitä. Koirat syövät melko usein kananmunia, ja nyt olenkin alkanut niiden aamupalakananmunat puhaltamaan tyhjäksi, jotta saan enemmän maalattavaa. :)

Arvonta! (23/31)

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, miten palkitsisin uskolliset, ihanat lukijani. Lisäksi halusin myös saada ihmisiä tutustumaan blogiini, ja kiinnostuessaan myös seuraamaan sitä. Mieleeni tuli vain arvonta, mutta toteutus oli vielä hieman hukassa, sillä en kuitenkaan halua vain perinteistä arvontaa, jossa sanotaan, että olen mukana ja siinä se. Tähän arvontaan halusinkin, että osallistujat tosissaan tutustuvat blogiini. Vanhoille, aktiivisille lukijoille tämä on helppo homma.

Haluan siis, että kommenteissa sinä kerrot minulle mielipiteesi blogistani, jotain hyvää, huonoa, mitä haluaisit lukea, mitä et halua lukea, ja niin edelleen. Melko vapaat kädet siis, mutta vaatii hieman työtä kuitenkin. Sana on täysin vapaa. En vaadi mitään esseeta blogistani, vaan ihan muutamalla asialla kerrot mitä mieltä olet.

Tottakai toivon, että arvontaan osallistujat todella miettivät vastaustaan, eikä kommenttiboksi täyty sanoista "kiva ulkoasu" tai "kiva blogi". Mutta tällä idealla toivon myös, että ehkä useammat näin tykästyvät blogiini, kun siihen joutuu hieman tutustumaan.

Palkintona on Nanson bambupuikkosetti, johon kuuluu sukkapuikot, neulepuikkoja ja pyöröpuikot. Settiin kuuluu myös säilytyspussi puikoille, sekä samaa kuosia oleva kassi, esimerkiksi käsitöiden kuljettamiseen. ;) Tykkään kierrättää, ja tämä setti päätyi minulle puolivahingossa, mutta itselläni ei ole sille käyttöä. Päätin siis pientä vaivaa vastaan lahjoittaa sen jollekkin sitä haluavalle.

TIIVISTETTYNÄ:

- Osallistut jättämällä kommenttiboksiin mielipiteesi blogistani.

- Yhden lisäarvan saat jakamalla tämän postauksen arvontakuvan blogissasi (tai jossain muualla) ja linkittämällä sen kommenttisi mukaan. 

- Palkintona arvon Nanson bambupuikkosetin, niiden säilytyspussin sekä samaa kuosia olevan kassin.

- Arvonta päättyy maanantaina 7.4 klo 00.00

- Jätäthän kommentteihin myös sähköpostin yhteydenottoa varten.

22/31

 Tuubihuivi valmistui perjantaina. Tämä on yksi harvoja töitä, jossa lanka ei ole Novitaa. Tässä olen käyttänyt SandnesGarnin Easy-lankaa, joka on 100% (merino?)villaa. Lanka oli oikein mukava työstää, numeron 8 puikoilla huivi eteni nopeasti ja lanka on kauniin näköistä.

Mallineuleen pongasin Suuri Käsityö-lehdestä, pitsineule rypyttyy kauniisti kaulalle, ja oli todella helppo tehdä!

21/31

Ikuisuusprojektini on vihdoin valmis! Ompelin siis itselleni takin. Eipä se kovin hieno ole, pieniä virheitä siellä sun täällä. Näin jälkeenpäin ajateltuna materiaali ja mallikaan ei ole ehkä se paras valinta minulle. Olen kuitenkin ylpeä itsestäni, että sain sen tosiaan valmiiksi ja ihan itse! Tai no, äidin puhelintuella.

Vaikka tuskin tämän takin kanssa koskaan kotoa poistunkaan, sen tekeminen opetti minulle ompelemisesta ihan mielettömän paljon. Heti aloittaessa ongelmana olivat taskut, jotka sitkeästi purin pois varmaan kolme-neljä kertaa. Kun ne vihdoin olivat oikein, tajusin, että olin ommellut ne vuorikankaaseen (:D), ja samalla tajusin myös, että vuorikangas on leikattu väärin, kun siinä ne taskuaukot olivat. Taskut löysivät lopulta paikkansa, mutta kauniimpiakin olen nähnyt..

Seuraava ongelma ilmeni lauseessa "poimuta hihojen pyöriöt", anteeksi mitä? No, asia selvisi lopulta, mutta toteutuksesta ei sitten tullutkaan mitään. Tässä kohtaa homma tyssäsikin joksikin aikaa, kunnes uusi saumurini tuli. Saumurissa on näet differentiaalisyöttö, jonka kanssa sain jotenkin poimutettua hihat. Niistäkään ei tullut ihan niin kivat kuin kuvittelin, vaan saumurin sauma antoi periksi, niimpä valmiissa hihassa olikin muutamia isompia laskoksia, lukuisien pienten ja kauniiden sijaan.

Vetoketjun laittaminen sujui ihan hyvin, vaikka ensin neulasinkin sen väärinpäin. Siis niin, että se laitettaisiinkin kiinni ylhäältä. Onneksi en ehtinyt ompelemaan sitä, olisi ollut melko persoonallinen takki. :) Hihansuiden yhdistäminen sujui alkuun ihan hyvin, kunnes kääntäessäni huomasin, että ei se näin voi mennä, hihat olivat suista kiinni, mutta lenkkinä niin, etteivät ne millään sopineet itse takkiin. Ei muuta kuin soittoa äidille, joka opasti ujuttamaan hihat vuorin ja päällikankaan välistä, että ne saa yhteen.

Olen jo epäillyt, että minulla on jotain hahmotusongelmia, kun tuntui niin vaikealta saada kaikki oikein päin ja oikeat puolet vastakkain ja sitä ja tätä ja tuota. Ehkäpä tämä kuitenkin vielä ajan myötä helpottuu, eikä esimerkiksi ensi vuonna takkia tehdessäni se ole näin vaikeaa. :) (Kuvat eivät kyllä anna oikeutta takille, ei se oikeasti noin hirveältä näytä!)

20/31

Katselin hieman hakusanoja, joilla blogiini eksytään. Katselin myös luetuimpia julkaisuja. Luetuin kautta aikojen oli totta kai arvonta. Yllätyksekseni toiseksi päätyi jo yli vuoden vanha teksti sydänsukista! Hakusanana useimmiten "sydänsukat ohje". Nämä eivät ole kuitenkaan lainkaan niin vaikeat, kun ihmiset ilmeisesti luulevat.

Ensin valitset haluamasi sukkamallin, esimerkiksi Novitan perussukat 7 veljeksestä tai Nallesta. Sitten neulot perussukan ohjeella, mutta lisäät siihen kirjoneulekuvion, tässä tapauksessa sydämen. Kirjoneuleeseen kannattaa ottaa puolta numeroa suuremmat puikot, jotta se ei kiristä.

Aamukahvia juodessani piirsin vielä ruutupaperille yhden käyttämistäni sydänkuvioista. Kuvion voi muokata omaan sukkamalliin ja käsialaan sopivaksi lisäämällä tai vähentämällä sydänten välisiä silmukoita. Esimerkiksi tehdessäsi perussukkaa Nallesta, jossa on silmukoita 56, 10s mallikerta menee sukkaan 5 kertaa ja kuusi silmukkaa jää yli. Nämä ylimenevät silmukat voit lisätä sydänten väliin. Jos sukassasi on silmukoita esimerkiksi 48, voit vähentää kahden sydämen välistä silmukoita.

Tällä tavalla sitten neulot koko sukan ohjeen mukaisesti, eikä ollut vaikeaa. :)

ps. Minun piirtämäni kuvio luetaan normaalisti ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle, toisin kuin neulekaavat yleensä.

19/31

Eilisen päivän väkertelin koirille uusia tyynyjä. Nämä olivat superyksinkertaiset, mutta mielestäni silti todella hienot! Kankaasta tykkään kovasti, ja onneksi sitä jäi yli, jotta saan sohvalle samaa sarjaa sohvatyynytkin. :)

Nämä ovat jonkin verran pienemmät kuin koirien vanhat pedit, mutta vanhat olivatkin sellaista luxusmallia, että vähempikin riittää. Kooltaan nämä ovat siis noin 70x70cm. Päällä on kuviollinen kangas, ja pohjalla ruskea. Molemmat kankaat tilasin Jotexilta. Sisällä on vielä lakanasta tehty sisätyyny, jonka täytin vanulla. Kyllä nuo näistä tuntuvat ihan tykkäävänkin, tai sitten miettivät, että ollaan nyt sitten paremman puutteessa näillä. :D Kiireessä nappasin ikävä kyllä kovin huonoja kuvia, mutta saavat nyt kelvata. Vielä joku päivä investoin kunnolliseen kameraan...

18/31

Sata syytä olla onnellinen 2/100.

Tupsukone. Tarvitseeko sen enempää sanoa? Ihanan helppo, nopea ja yksinkertainen!

17/31

Taas palataan aikatauluun. Mies painaa töissä tuplavuoroa, joten minulla on aikaa hääräillä ja blogata. Yritänkin nyt saada hiukan ajastettua juttuja, jotta ne tulisivat edes kutakuinkin säännöllisin väliajoin.

Minä valmistun suunnilleen kahden viikon kuluttua koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi, ja parasta aikaa suoritan viimeistä harjoitteluani erityiskoulussa. Siellä mikään päivä ei ole samanlainen, ja oppilaat pääosin aivan ihania. Välillä siellä kuitenkin on hyvinkin rankkaa, ja tämä maanantain oli yksi niistä. Töistä tullessani olin aivan loppu.

Perjaina minulle oli tullut Juju-kirjakerhon tutustumispaketti, ja onneksi en hakenut sitä silloin, vaan paketti pääsi tänään piristämään kamalaa päivääni. Paketista löytyi muistikirja, johon rakastuin totaalisesti. Muistikirjassa on viivoitettuja sivuja, sekä ruudutettuja sivuja, joihin voi piirtää vaikka neulekuvioita. :) Lisäksi paketissa oli virkkuukoukkusetti, jossa oli koot 3-9mm!

No olihan siellä ne itse kirjatkin. Valitsin ensimmäisiksi kirjoiksi Debbie Blissin Ihanat neulelahjat sekä Anne-Marte Waleurin Paljon iloa paperista. Molemmissa oli muutamia kivoja juttuja, mutta ikäväkseni on kyllä sanottava, että pieni pettymys nuo kirjat olivat.

Paljon iloa paperista-kirjalta odotin enemmän ns. arkisia ideoita, kun taas siellä oli paljon ideoita juhliin, esimerkiksi kutsukorteille. Ihanat neulelahjat-kirjassa taas innostuin toden teolla vasta lasten lahjaidoiden kohdalla, kirjassa oli paljon suloisia juttuja. Harmi vaan, että nekään eivät ole minulle ajankohtaisia, kun kenelläkään tutulla ei pieniä lapsia ole, ja omiakin saa odottaa vielä hetken.

Kokonaisuudessaan kirjat siis olivat ihan kivoja, mutta ehkä eivät ihan minulle tarkoitettuja. Mielenkiinnolla kuitenkin odotan tulevia kuukauden kirjoja. :)

16/31

Eipä minulla näköjään onnistu päivittäin bloggaaminen mitenkään. Kovin jäljessä aikataulusta en kyllä ole, että eiköhän haaste saada kunnialla suoritettua. Sunnuntaiaamuna halusin vihdoin toteuttaa myös Silmukan ytimestä-haasteen, jonka järjestävät Silmukan saalistus- ja Pipon ytimestä-blogit. Maaliskuun aiheena oli lempieläin. Minulle siis päivänselvä juttu, koira.

Jo ennen haastetta bongasin Suuri Käsityö-lehdestä ihanan koiratyynyn, ja halusin sen tehdä. Alunperin se oli tarkoitus tehdä koirille riepotettavaksi, mutta kaavoja piirtäessä hoksasin sen olevan kauhean iso. Työn edetessä hoksasin sen olevan myös kauhean suloinen, enkä raaskisi sita koirille antaakkaan.

Saumurilla hurauttelin ensin isompia tilkkuja kiinni toisiinsa, ja näistä paloista sitten leikkasin vartalon. Osia yhdistettäessä koira-raukalle tuli korvavamma, ja toinen korva repsottikin puoliksi irti. Siis ratkoja sauhuten avasin sauman ja tikkasin korvan takaisin paikalleen. Häntäkin jäi hieman kummallisesti sojottamaan sivulle, mutta eipä tuo haittaa. Silmiä en ainakaan vielä halunnut laittaa, jotta halittava pehmeys säilyy. ;) Haukku pääsi meidän sängylle vahtimaan taloa, ja lopputulokseen olen oikeinkin tyytyväinen. :)

15/31

Tänään mietiskelin jälleen blogia, ja sitä, mitä tänne voisin kirjoittaa. Kaikenlaisen puuhaamisen lomassa yritin keksiä sopivaa juttusarjaa. Lopulta keksin sen, ja tänään tulee ensimmäinen osa. Tästä lähtien pyrin joka lauantai julkaisemaan sarjaa, joka kantaa nimeä "Lauantai kuvina". Ihanan omaperäistä, eikö? ;)

Idea lähti siitä, kun tajusin, että meidän viikkomme ovat kamalan ihanan rutinoituneita. Viikot ollaan töissä ja pidetään kotia pystyssä edes jotenkin. Minä neulon, ompelen tai askartelen, mies puuhaa omia juttujaan. Lauantai-aamulla mies useimmiten lähtee taas omiin puuhiinsa, ja kotiutuu iltapäivällä tai alkullasta. Tämä aika on minun omaa aikaani, jolloin teen viikolla kesken jääneitä hommia ja nautin rauhasta. Tajusin, että näitä omia touhujani olisi mukava kuvata, ja näyttää teillekkin mitä kaikkea oikein puuhaankaan päivän mittaan. Tästä se siis lähtee.

 Aamupäivä oli upouuden Singerin koeajoa, josta syntyivät jo aiemmin esittelemäni verhot.

 Ompelun jälkeen selkä oli niin kipeä, että köytin koirat vyötärölleni, otin sauvat käteen ja lähdettiin lenkille. Viime viikolla esittelin kukkapenkistä puhkeavia alkuja, tällä viikolla on lunta...

 Lenkin jälkeen ansaittu päiväkahvi, jäätelöä ja bloggausta. ;)

Aamupäivä tuli ommeltua, joten alkuilta pyhitettiin neulomiselle ja viikon aikana tallennetuille TV-sarjoille.

Mies oli poissa poikkeuksellisen kauan, joten hemmottelin itseäni vielä hieman lisää ja lakkasin kynnetkin. Käytän aina tuollaista kovettavaa lakkaa, kun kynteni eivät millään kestä kaikissa touhuissani mukana, vaan katkeilevat ja liuskottuvat.

Tämä päivä meni näin, haluatteko tietää tulevinakin viikkoina lauantain kulusta? :)

14/31

Vihdoin näyttösuunnitelmani on valmis ja hyväksytty. Olen jopa ehtinyt ompelukoneen ääreen. ;) Eilen uusi ompelukoneeni saapui, joten pitihän sitä jotain ommeltavaa keksiä. Verhokankaat saapuivat aiemmin tällä viikolla, ja ensimmäiseksi projektiksi otinkin olohuoneen valkoiset sivuverhot. Ongelmani on edelleen kankaan leikkaaminen suoraan, ja verhotkin taitavat olla vähän vinksallaan. Edelleen kuitenkin harjoittelen ahkerasti, ja verhoihin olenkin erittäin tyytyväinen.

Aamupäivän tosiaan kynin kieroja leikkuureunojani langansuoraan sen verran kuin uskalsin. Ylä- ja alareunoja en uskaltanut paljoa, kun pelkäsin ettei minulla ole verhoja kohta lainkaan. Taittelin, silitin ja mittailin käänteitä ja toivoin parasta, ja lopulta verhoistahan tuli ihan hyvät!

Ilmeisesti kuitenkin minulle tuli mittavirhe, tai mahdollisesti liika silittäminen kutisti kangasta vielä, sillä kuvasta näkee valkoisen verhon olevan muutaman sentin lyhyempi kuin ruskea. Mielestäni valkoinen on kuitenkin paremmalla korkeudella, joten taidan tuosta ruskeasta ottaa vielä hieman pois.

Verho on suunnilleen 140cm leveä. Meillä on olohuoneen seinä kokonaan ikkunaa, ja molemmissa reunoissa roikkuu nyt valkoinen ja ruskea leveä verho. Taidan ostaa näihin vielä lyijynauhaa alareunaan, jotta verhot laskeutuisivat kauniimmin. :)

Loin näihin ompelujuttuihini nyt uuden tunnisteen nimellä Ommellut 2014, jotta lajittelussa pysyy edes joku järki. Valmiit 2014-nimikkeen alta löytyvät siis käsityöt.

13/31

Hampaita pestessäni surkuttelin mielessäni, etten tänäänkään ehdi blogata, eikä ole mitään kirjoitettavaakaan. Sitten mieleeni palasi Sata syytä olla onnellinen-haaste. Tänään on ollut kaunis päivä, ja olen tuntenut itseni oikein superonnelliseksi.

Ensimmäinen onnen aiheeni on pyykkien kuivaus ulkona. Ihana raikkaus ja ulkoilman tuoksu.

12/31

En meinaa millään ehtiä kirjoittamaan mitään, saati sitten tekemään mitään kirjoittamisen arvoista. Syy tähän löytyy siitä, että kirjoitan parhaillaan viimeistä näyttösuunnitelmaani, jolla alkaa olemaan jo kiire. Lisäksi pitäisi tehdä yksi sukkapari, yksi huivi, kahdet verhot, kaksi koiran petiä, kaksi koristetyynyä, mekko, pusero ja takki. Tekemistä riittäisi siis, kun vain ehtisi. Tänään kuitenkin postissa saapui kankaita aika kasa, ja ovatkin niin ihania, että oikein itkettää! 

Vasemman puoleisessa kuvassa olevat kankaat on tilattu Ompelun ihanuus-verkkokaupasta. Musta kangas on viskoositrikoota, josta tulee mekon helma. Harmaa kangas on trikoota ja aikoo muotoutua puseroksi.

Oikean puoleisessa kuvassa olevat kankaat taas ovat Jotexilta. Valkoinen puuvillapanama(?) on tulevat olohuoneen verhot. Keltakuvioisesta kankaasta tulee koirien pedit ja koristetyynyt. Vaalea pallokuvioinen kangas on makuuhuoneen verhot. Näistä tykkään ihan kauheasti kyllä, oikein sormet syyhyävät tekemään, mutta näyttösuunnitelma vie aikaa, ja selkäkin on niin huonossa kunnossa, ettei ompelukoneella pysty oikein olemaan. :/ Ehkä viikonloppuna saan jo jotain aikaiseksi.

11/31

Kovin vähän olen vielä uskaltautunut leikkaamaan itse kaavoista, mutta muutamia valmiiksi leikattuja ja kesken jääneitä töitä olen saanut valmiiksi. Eräs takkiprojekti minulla on kesken vielä, mutta hyvällä mallilla sekin. Kaksi trikoopuseroa taas olen saanut valmiiksi ja kovassa käytössä ovatkin. Olen kovin huono käyttämään värejä vaatteissani, musta ja harmaa ovat ne perusvarmat valinnat. Puserotkin ovat siis mustia.

Kuten me kaikki tiedämme, mustaa on vaikea kuvata, ainakin puhelimella ja ilman kuvaajaa. Paidoista on siis kovin huonot kuvat, mutta eipä niissä paljon kuvattavaa olekkaan. Molemmat ovat ihan tavallisia mustia trikoopuseroita. Toisessa puolihihat ja toisessa pitkät hihat. Hihansuissa, helmassa ja pääntiessä on kaunis jousto-ommel, sillä koin sen helpoimmaksi tässä vaiheessa ompelu-uraani. Voi olla, että tulevissakin paidoissa pysyn jousto-ompeleessa, sillä omasta mielestäni se on kiva yksityiskohta muuten tavalliseen paitaan.

10/31

Aikataulusta jäljessä. Taas. ;)

Shoppailin hieman sunnuntaina. Nyt, kun innostuin ompelusta, äitini lupasi ostaa minulle ompelukoneen, kuten jo aiemmin kerroinkin. Sunnuntaina sitten äitini puhelintuella valikoin itselleni konetta. Halusin ihan peruskoneen, josta löytyisi kaikki tarvittava. Toiveissa oli kuitenkin, että koneella voisi ommella myös suht paksuja kankaita. Kuitenkin äitini mielestä kannatti valita mekaaninen kone, eikä elektronista. Koneessa piti olla irrotettava aputaso tms ja sitä ja tätä ja tuota. :) Lopulta koneeksi valikoitui Singer Tradition 2273, joka toivottavasti vastaa odotuksiani.

No, nyt kun olin ompelukoneen onnellinen omistaja, keksin, että ilman saumuriahan ei tee yhtään mitään. Seuraavaksi siis saumureita katselemaan. Tälle ei ollut suuria kriteereitä, kun sama periaatehan niissä on. Tarjouksesta löytyikin Singer 14SH654, joka vaikutti minun tarpeisiini sopivalta. Juuri useita rypytyksiä tehneenä myös differentiaalisyöttö kiinnosti kovasti. Tilaukseen lähti siis tämäkin. Kaiken tämän lisäksi olen tilaillut netistä huiman määrän kankaita, jotta voin harrastaa täysipainoisesti. Nyt pitääkin varmaan kiristää hieman kukkaron nyörejä... Tai ehkä jopa ommella koko kukkaro umpeen.

9/13

Ajattelin hieman, että blogi kaipaisi ehkä hieman enemmän juttuja tavallisesta arjesta, sekä hieman enemmän kuvia. Tässä postauksessa tulee siis molempia. Sunnuntaipäivä vietettiin laavulla grillaamassa sekä koiria ulkoiluttamassa. Kotiin palattuamme ompelin itselleni nopeasti kauratyynyn vanhasta pussilakanasta. Niska-hartia-selkä alkaa olla niin jumissa, että varmaan paras varata suoraan lääkäriaika. Hieronta tuntuu vaan pahentavan asiaa. Koitan nyt pari päivää jumppailla ja hautoa lämmöllä, josko alkaisi auttamaan...

Pussukkaan ompelin vielä pienemmät osiot, jotta kaurat pysyvät siellä missä kuuluukin.

8/31

Lauantain viettoa pikkusiskon kanssa. Ensin askarreltiin purkit rairuoholle, sitten leivottiin naistenpäivän kunniaksi mustikkapiirakka ja ommeltiinkin hieman. :)