sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Lauantai kuvina / osa 4

Lauantai kuvina-juttusarja taitaa siirtyä pysyvästi sunnuntain puolelle, sillä lauantaipäivän touhutessani ja kuvatessani en millään ehdi enää illalla muokkaamaan kuvia ja laittamaan niitä tänne. 


Koirien kanssa harjoittelin naksutinjuttuja. Muutama päivä sitten ostin naksuttimet ja aloin niillä harjoittelemaan, ja se on kyllä oikein kiva kapistus!

Siistin muutaman vuoden hoitamattomana ollutta kivetystä. Harmi, etten älynnyt ottaa kunnollisia ennen-jälkeen-kuvia. Tässä näkyy vain pieni osa. 

Tässä valmis kivetys. Tämän jälkeen siirryin takapihalle töihin, enkä sieltäkään huomannut ottaa kuvia, kun innoissani touhusin. Vadelmapensaat saivat lähteä, uusia kiviä tuotiin reunustamaan istutuksia ja siistittiin ylipäätään paikkoja.

Valkovuokkojakin keräsin. Ulkona en puhelimen näytöltä huomannut, että tarkennus meni pieleen, mutta halusin silti jakaa kuvan täällä, kun valkovuokot ovat niin kauniita. :)

torstai 24. huhtikuuta 2014

Venepääntie

Enpä ole saanut aikaiseksi tästäkään puserosta kirjoittaa, vaikka se on ollut valmiina jo viikkoja. Tämä oli erään tylsän päivän idea, halusin pitkähihaisen puseron, mutten enää samaa mallia, kuin viimeksi tekemäni. Suuri käsityö-lehdestä löytyi tähänkin sitten ohje, jota muokkailin hieman enemmän tarkoituksiini sopivaksi. Muistaakseni alkuperäisessä paidassa oli puolipitkät hihat, ja helmaankin taisin lisätä hieman pituutta?

Olkakappaleen asettelua mietittiin oikein porukalla miehen siskon kanssa, ja lopulta löydettiin sillekin paikka. Toinen hihasauma jäi jotenkin ihmeelliseksi, se ei pyöristynyt niin kauniisti kuin toinen. En kuitenkaan uskaltanut saumurilla enempää ottaa, kun monen mutkan jälkeen sain olkakappaleet edes jotenkin symmetrisiksi. Helman taite jäi liian pieneksi, ja se kiertyy herkästi. Suunnitelmissa on ollut purkaa se, mutta vielä en ole viitsinyt. :)

Lopputulos on mielestäni kuitenkin ihan kiva, ja tällä mallilla taidan vielä tehdä toisenkin puseron joskus, ehkä lyhyemmillä hihoilla kesäpaidaksi.

Minulle on vieläkin suuri shokki näyttää kasvoni näissä kuvissa, kun ennen on tullut kuvattua blogiin vain jalkoja tai käsiä. Blogia kuitenkin aloin pitämään melko anonyyminä, ja sitä en ole vieläkään liittänyt henkilökohtaiseen FB-tiliini tai lähipiirilleni sen enempää mainostanut. Ja yhtäkkiä blogissa keikkuu minun naamani! Ehkä siihen tottuu. 

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Lauantai kuvina / osa 3

Eilen en ehtinyt kirjoittamaan, joten Lauantai kuvina-postaus tulee vasta sunnuntaina, mutta ei se taida niin tarkkaa olla. :)


Heti aamulla paneuduin muutamiin jo lähes ufoutuneisiin töihin. Tupsumaton valmistuminen innosti minua niin, että sain näistäkin muutaman valmiiksi!


Etualalla omat koirani, taustalla miehen isän koira. Se tulee vappuna hoitoon meille, joten nyt olemme pitäneet tapaamisia vähän tiiviimmin, jotta tulevat muutaman yön toimeen saman katon alla. Ja hyvin näyttää sujuvan. :)


Viimeiset kaksi lauantaita ollaan juostu milloin missäkin sukuloimassa, eikä tämä lauantai ollut poikkeus. Paikallaan istuminen vaan alkaa kyllästyttää usein, joten neule kulkee mukana laukussa.


Tunnustin mummulleni, että olen lähes tappanut häneltä saamani Enkelinsiiven. Kerroin kyllä, että olen kovasti sitä elvyttänyt, ja se on saanut jo muutamia lehtiä takaisin. Mummu kuitenkin antoi minulle mukaan uuden kukan, joka on kyllä huomattavasti kauniimpi kuin omani, jossa taitaa olla viisi lehteä. :)

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Miljoona tupsua


Ainakin lähes. Alunperin tarkoitukseni oli esitellä tämä vasta parin päivän päästä, jotta postaukset hieman tasaantuvat, eikä joka päivälle tule jotain. En kuitenkaan malttanut pimittää tätä kauemmin, vaan halusin esitellä sen jo nyt.

Nimittäin minikeinutuolimme tupsupäällisen. Aloitin tämän jämälankaprojektina, mutta jämälankojen huvetessa, jouduin ostamaan lisää lankaa. Kahteen otteeseen. Mutta kun tästä oli tulossa niin hieno, etten oikeasti millään malttanut jättää sitä odottamaan sopivia jämälankoja. Tapojeni mukaan tämäkin työ on täyttä Novitaa. Isoveljeä, Nallea, 7 veljestä ja Helmiä, tupsukehikkokin on Novitan. Ohuimmat langat kerin ensin kaksinkertaiseksi, jotta säästyy aikaa ja vaivaa.


Välillä olin jo epätoivon partaalla, että eihän tuo valmistu koskaan. Päivä toisensa jälkeen sain vain pyöritellä tupsuja lisää ja lisää ja lisää.. Mutta eilen koitti se suuri päivä, kun huomasin, että tupsuja ei oikeasti puutu enää juurikaan! Innoissani aloin niitä tekemään, ja kuinkas ollakkaan, tupsukehikko hajosi. No, ei siinä mitään, toinen puolisko oli kahdessa osassa, mutta toimi se niinkin. Hetken päästä toinenkin puoli hajosi. Onneksi tupsuja ei ollut tehtävänä enää kuin kolme, joten sain nekin kyllä tehtyä, vaikka hieman vaativaa se olikin. 

Kun sain viimeise tupsut kiinni ja asettelin maton paikalleen, en voinut muuta kuin hymyillä. Katselin keinutuolia typerä irve kasvoilla ja tunsin suunnatonta ylpeyttä, en ole koskaan saanut mitään noin suurta projektia valmiiksi! Ja siellä se nyt on, valmiina ja kauniina.






torstai 17. huhtikuuta 2014

Muutoksen tuulet puhaltavat

Käsityöelämää on ottanu jälleen askeleen kohti kuuluisuutta! Eikun.. Yritetään ainakin. 

Siis, tosiaan, Käsityöelämää löytyy nyt Facebookista. Some-nappi löytyy tuttuun tapaan yläreunasta, josta pääset Facebookiin. Yritän päivitellä ahkerasti kaikkia mahdollisia yhteisöjä, jossa Käsityöelämää on jo mukana. Lisäksi lisäsin blogiin Pin It-napin, ja pinnailin suosikkitöitäni viime kesään asti. Sitä vanhempia en viitsi alkaa kaivelemaan, kun näitä nyt tulee lisääkin suhteellisen kovaa tahtia. 

Minulla on kausia, jolloin käytän eri palveluja hieman ahkerammin kuin muita. Viime aikoina Instagram on viettänyt hiljaiseloa, kun en ole muistanut kuvata mitään, tai ainakin olen unohtanut jakaa kuvaamani asiat. Facebook nyt on jatkuvasti auki jossain välilehdessä, joten se ehkä saattaa olla aktiivisin? Pinterestiinkin yritän muistaa välillä eksyä. ;) 

Näitä kaikkia some-kanavia, kuvayhteisöjä ja mitä lie miettiessäni, olen huomannut, että bloggaajalla ei kyllä ole niin helppoa kuin luulisi. Minulla ei ole edes monia lukijoita, ja blogi löytyy silti useasta paikasta. Entäs jotkut kuuluisammat bloggaajat, heidän pitää olla aktiivinen blogissa, Instagramissa, Facebookissa, Twitterissä, Pinterestissä, Google Plussassa ja missä vielä? Tai harva nyt varmaankaan on ihan joka paikassa, tai ei ainakaan aktiivinen, kokopäivätyötähän sellainen olisi. Mutta pääpointtini tulee varmaan selväksi? Aloittaessani blogia, ajattelin, että kirjoittelen touhuiluistani mielenkiinnon mukaan ja se siitä. Nyt olen huomannut, että lukijoiden, kävijöiden ja kommenttien lisääntyessä, mietin, että pitäähän minun antaa jotain vastinetta sille, että ihmiset tulevat blogiini. Sitten mietin epätoivoisesti sisältöä ja jutunjuurta, josta saisi kirjoiteltua jotain järkevää. 

Ehkä bloggaajan taitoni vielä kehittyvät, eikä juttuaiheita tarvitse niin kovin miettiä, kun juttusarjoja muotoutuu? Mistä te haluatte lukea? En minä parhaalla tahdollanikaan saa montaa käsityötä viikossa valmiiksi, enkä halua myöskään muiden käsityöbloggaajien juttuaiheita kopioida törkeästi! Nyt pitää kyllä tosissaan miettiä aiheita, tälläkin hetkellä on vain ikuisuusprojekteja, joten mikään ei tunnu valmistuvan.

Ja ei, tämä pieni avautuminen ei tarkoita, ettenkö pitäisi bloggaamisesta, aloittaessani vain luulin, että se on ihan helppoa, senkun kirjoittelee. :)


Kesä on ihan kohta täällä, kukkapenkkimme näyttää jo näin ihanalta! Ihanaa kevättä myös teille lukijoille! :)


keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Verhot makuuhuoneeseen

Nämä verhot ovat roikkuneet ikkunalla jo pari viikkoa. Viikko sitten kuvasin ne, muutama päivä sitten muokkasin kuvat ja vasta tänään saan aikaiseksi kirjoittaa.

Verhokangas on Jotexilta, joku puoli-ilmainen tarjouskangas. Tarjouksesta löytyi myös samaa kangasta olevat koristetyynyt, jotka tottakai ostin. Sisätyynyjä laittaessa toisesta päällisestä hajosi vetoketju, ja jouduin palauttamaan ne. Uudet kuitenkin tulivat ajallaan, ja nyt ne ovat jo päässeet käyttöönkin. Kankaasta tykkään kovasti, kuvio on kaunis, rauhallinen ja juuri makuuhuoneeseen sopiva.

Näitä verhoja tehdessäni huomasin, että ompelutaitoni on kehittynyt jo huimasti! Viimeksi ommellessani verhoja, jo kankaan leikkaamiseen kului huimasti aikaa, saati sitten ompelemiseen, taitteisiin ja mittailuihin. Nämä verhot taas surautin ihan hetkessä, ainakin omalla mittapuullani. Kankaan leikkaaminen lankasuoraan oli huomattavasti helpompaa, ja taitteetkin sain tehtyä ihan heittämällä.

Yläreunaan ompelin myöhemmin vielä laskosnauhan, sekä noihin aiemmin tekemiini verhoihin lisäsin nauhat myös jälkikäteen. Verhot laskeutuvat nyt huomattavasti kauniimmin, vaikken olisi uskonut niistä olevan niin suurta iloa. Verhopainot pitää vielä lisätä, kaikkiin näihin. Lyijynauhaa ostin, mutta ilmeisesti se oli liian kevyttä, kun ei siitä tuntunut olevan oikein mitään iloa.




Verhojen kuvaaminen on muuten hurjan vaikeaa. En saanut yhtään kunnollista kokonaiskuvaa noista, joten päätin antaa olla. Kangasta ei siis juurikaan näy, mutta nätti se on!

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Tuunattu mekko, part 2

Samaa sarjaa edellisenkin tuunatun mekon kanssa. Tämä oli toppi, jonka leikkasin poikki rintojen alta, ja tein uuden helman. Edelleen olen ihan rakastunut tällaisiin rentoihin kesämekkoihin, tosin nyt niitä alkaa olemaan jo niin paljon, että mahdanko joutua koko kesän selittelemään, että minä vain tykkään pukeutua mukavasti, enkä odota lasta. 

Helmakappaleita oli kaksi 65cm x 75cm palasta, ihan perus mustaa viskoositrikoota Ompelun Ihanuudesta. Laadultaan vaikutti oikein hyvältä, ja oli ihanan kevyt, muttei kuitenkaan ihan läpikuultava. Ensin ompelin helmakappaleiden lyhyet sivut yhteen ja hain KE- ja KT-merkit kohdilleen. Sitten rypytin reilusti ja surautin paidan ja helman saumurilla kiinni toisiinsa. Tavattoman helppo tehdä, ja vanhat paidat tulevat uudelleen hyötykäyttöön. Tykkään!




Näiden, ja useiden muiden, kuvien ottamisen jälkeen menin nettiin ja tilasin puhelimeeni minikolmijalan. Olisitte nähneet viritykseni näiden kuvien ottamiseen, että sain puhelimen pysymään pystyssä, tarkentamaan kunnolla ja mitä vielä. Kohta pitäisi onnistua paremmin. 

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Arvonta suoritettu

Arvonta on päättynyt ja voittaja on selvillä.

Olen tyytyväinen arvontaan, sain mielipiteitä ja pystyn palkitsemaan lukijan Nanson bambupuikkosetillä. Osallistujia odotin hieman enemmän, mutta arvasin kyllä, ettei niitä kovin montaa tule olemaan. Tämä arvonta kuin vaati osallistujalta hieman enemmän, kuin "mukana"-kommentin.


Asiaan, arvonnan voitti......




...A L I S E!






Otan häneen yhteyttä sähköpostilla palkinnon postittamisesta. Paljon onnea voittajalle ja suuri kiitos kaikille osallistujille. :)

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Käsityöläisen ammattitauti

Monelle käsitöiden tekijälle varmasti tuttu vaiva, niska- ja hartiakivut. Olen kärsinyt niistä pitkään, makaan lähes joka ilta piikkimatolla, venyttelen, syön särkylääkkeitä ja kärsin. Helpotusta olen löytänyt kuitenkin yhdestä asiasta - liikunnasta. Jumppaan kuminauhalla, puunnerran ja sauvakävelen. Internetin ihmeellisestä maailmasta löysin vinkin, että jooga ja juoksu auttavat. Ennenkin olen joogannut, mutta nyt pistin tallennukseen AVAlta päivittäin tulevan Namaste Joogan. Tykkään kyllä joogasta, mutta siinä on vaikea rentouttaa esimerkiksi niskaa, kun kokoajan pitää seurata televisiota. Ehkä se helpottuu, kun oppii liikkeitä ja tekniikkaa. 

Tänään aamulla päätin myös aloittaa (tai ainakin kokeilla) juoksuohjelman. Tässä on rauhallinen aloitus, joka sopii minulle. Minulla on yliliikkuvat nivelet, jonka vuoksi esimerkiksi polvet kipeytyvät helposti. Lyhyillä hölkkäpätkillä aloittamalla toivon, että nivelet tottuvat, eivätkä kipeytyisi. Entistä paremmin pitää venytelläkkin. 

Onko sinulla niska-hartiavaivoja? Minkä olet löytänyt avuksi?

Juoksuohjelmaan liittyen päädyin hieman ompelemaankin. Tällaisella ilmalla pipo tuntuu olevan jo hieman liikaa, mutta korvat kuitenkin palelevat. Eräästä vielä esittelemättömästä työstä jäi yli trikoon pala, josta surautin nopeasti pääpannan. Aikaa ei mennyt juurikaan, ja lopputulos on mielestäni oikeinkin kiva, testikäytössäkin toimi oikein hyvin, lämmitti korvia, muttei hiostanut. Ja oli helppo tehdäkin!

(Olen lomalla, pahoitteluni meikittömästä ja muuutenkin hieman kyseenalaisesta ulkonäöstä.)



sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Tyynynpäälliset

Joku saattaa muistaa aiemmin tekemäni koiranpedit, eikö? Ostaessani näitä kankaita, otin hieman ylimääräistäkin. Tästä ylimääräisestä kankaasta syntyi tyynyjä. Ja vieläkin jäi yli. 

Ompelin yhtä yksinkertaisesti kuin aiemminkin, vetoketju oikeat puolet vastakkain - ei näkyvää saumaa, reunat saumurilla - siisti reuna. Ja ta-daa, kaksi valmista tyynynpäällistä. Kuten koirien tyynyissä, näissäkin on toinen puoli kuviollista kangasta siten, että toisessa kuvio on oranssi ja toisessa sinapinkeltainen. Toinen puoli kankaasta on ruskea. Molemmat kankaat ovat Jotexilta, kuviollinen oli tarjouksessa ihan muutaman hassun euron / metri. Ihastuin siihen heti, ja edelleen tykkään yhtä paljon. 

Sisustus tuntuu heti paljon yhtenäisemmältä, kun samat värit ja kuviot toistuvat sekä koristetyynyissä, että koirien tyynyissä. Tulevassa tupsumatossa toistuu myös nämä samat värit, valkoinen, oranssi, sinapinkeltainen, ruskea ja harmaa. Pienillä asioilla kodin ilmeittä voi piristää kyllä kovasti.

(Tosin, kuten pelkäsinkin, tämä kangas on erittäin huono valinta koirien peteihin vaaleutensa vuoksi. Onneksi päälliset on helppo pestä.)



perjantai 4. huhtikuuta 2014

Tänään työn alla, osa 2

Arvonnan aikana olen huomannut, että monet, jotka seuraavat blogiani, eivät seuraa sitä lukuluettelon avulla. Kiinnostuin todellisesta lukijamäärästä, ja tein sivupalkkiin kyselyn tästä. Arvostan kovasti vastaustasi. :)


Ikuisuusprojektiksi luulemani tupsumatto ei ehkä olekkaan ikuisuusprojekti. Ainakin olen viime päivät ollut herkeämättä tupsukone käsissäni. Ikävä kyllä en vieläkään osaa tehdä sillä kauniin pallomaisia tupsuja, vaan ne joutuu aina siistimään epämääräisestä soikiosta palloksi. Ohuimmat langat kieritän koneeseen kaksinkertaisena, niin säästyy aikaa ja vaivaa. ;)

Alunperin tämän piti olla jämälankaprojekti, mutta lankojen käydessä vähiin, rynnistin heti kauppaan hakemaan lisää. Eli se siitä jämälankojen tuhoamisesta. Tupsuihin kulumaa lankamäärää on todella vaikea arvioida, eli muuutama hassu kerä kerrallaan pitää ostaa, ettei kovasti jäisi yli.


Ensin läiskin tupsuja vähän minne sattuu, ja tein kaikkia värejä aika kasan. Nyt olen siirtynyt tekemään tupsu kerrallaan, ja suunnittelen tarvittavan värin jo etukäteen. On tässä vielä tekemistä, mutta aika pitkälle olen jo päässyt.

Lisäksi sain vihdoinkin aikaiseksi tehtyä nuo "vesileimat" kuviin. Ostettiin uusi kone, ja tämän kanssa leikkiessä tuli nekin sitten tehtyä. Tai itseasiassa tein useamman kerrallaan ja tallensin GIMPin brusheiksi. Nyt ne on helposti saatavilla siellä, vielä kun muistaisi kuviin niitä laittaakkin. 

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Miksi, oi miksi?

Miksi liikenteen lähteistä ei pääse Facebookiin? Tänään on tullut kamala kävijäryntäys erääseen postaukseen, enkä pääse näkemään mistä ryhmästä se on tullut! Itku. Kertokaa joku, jos tiedätte. :D

Tupsujen tekeminen on jatkunut tänäänkin, ja jonkin verran olen saanut niitä tuohon liukuestemattoon solmittuakin jo. Ehkä tämä ei olekkaan niin ikuisuusprojekti kuin luulin. Onneksi, sillä noita ikuisuusprojekteja tuntuu pyörivän nurkissa jo ihan riittämiin.


+ I L M O I T U S A S I A A

Olen ollut Instagramissa jo pitkään, mutta tänään huomasin sen olevan täynnä käsityökuvia. Ajattelin siis jakaa Instagramini myös teidän kanssanne. Yläreunasta löytyy linkki, tai voit hakea nimimerkillä ttti1.

Lisäksi, kuten monet varmasti huomaavat, ulkoasu on muuttunut. Mahdollisista puutteista tai häiriöistä voi kertoa alareunasta löytyvällä yhteydenottolomakkeella. Kiitos. :)
Subscribe to RSS Feed