Pientä pintaremonttia

Tuntuu, että olen kokoajan menossa johonkin suuntaan tekemään jotakin, enkä ehdi istahtaa edes blogia päivittämään. Pari viikkoa sitten aikaani vei keittiöremontti. En missään vaiheessa ole liiemmin pitänyt sinisestä keittiöstämme, ja nyt päätin, että on aika tehdä jotain minun viihtyvyyteni eteen. 

Tästä tilanteesta lähdettiin liikkeelle. Tikkurilan värisuunnitteluohjelmalla mallailin värejä, ideoin ja mietiskelin. Lopulta päädyimme vaaleaan beigeen.

Ovista poistettiin ensin listat, jotka keräsivät väleihinsä käsittämättömän määrän roskaa, pölyä ja likaa. Listojen paikkoja hiottiin, maalattiin, hiottiin ja maalattiin, useaan kertaan, ennen, kuin keksimme, millä tyylillä ja minkä verran niitä pitää hioa, jotta listasta jäänyt "porras" menee piiloon. Näihin maalailuihin ja hiomisiin meni useampi päivä, ja minulle meinasi useaan otteeseen iskeä epätoivo. Kuitenkin, kun tekniikka oli kunnossa, maalaaminen eteni nopeasti.

Tapetin saimme äidiltäni, joka kävi sen myös seinään laittamassa. Väri on juuri passeli kaapinovien kanssa!

Koska tapetti ja kaapinovet kummatkin toistivat samaa sävyä, halusin keittiöön pienen väripilkun. Mies oli aluksi kovasti ideaani vastaan, mutta lopulta sain taivuteltua hänet puolelleni, ja maalasin yhden oven oranssilla. Mielestäni se sopii tuohon kuin nenä päähän!

Suurin työ on nyt tehty, tästä eteenpäin ilmettä parannellaan vielä pienillä jutuilla, kuten keittiöpyyhkeillä, kukkaruukuilla ja sensellaisilla. Rumat maustepurkit ovat itseasiassa jo käsittelyssä, ja eteisen tapetointi suunnitelmissa. Eiköhän tästä vielä kiva koti tule!

Miljoona tupsua

Ainakin lähes. Alunperin tarkoitukseni oli esitellä tämä vasta parin päivän päästä, jotta postaukset hieman tasaantuvat, eikä joka päivälle tule jotain. En kuitenkaan malttanut pimittää tätä kauemmin, vaan halusin esitellä sen jo nyt.

Nimittäin minikeinutuolimme tupsupäällisen. Aloitin tämän jämälankaprojektina, mutta jämälankojen huvetessa, jouduin ostamaan lisää lankaa. Kahteen otteeseen. Mutta kun tästä oli tulossa niin hieno, etten oikeasti millään malttanut jättää sitä odottamaan sopivia jämälankoja. Tapojeni mukaan tämäkin työ on täyttä Novitaa. Isoveljeä, Nallea, 7 veljestä ja Helmiä, tupsukehikkokin on Novitan. Ohuimmat langat kerin ensin kaksinkertaiseksi, jotta säästyy aikaa ja vaivaa.

Välillä olin jo epätoivon partaalla, että eihän tuo valmistu koskaan. Päivä toisensa jälkeen sain vain pyöritellä tupsuja lisää ja lisää ja lisää.. Mutta eilen koitti se suuri päivä, kun huomasin, että tupsuja ei oikeasti puutu enää juurikaan! Innoissani aloin niitä tekemään, ja kuinkas ollakkaan, tupsukehikko hajosi. No, ei siinä mitään, toinen puolisko oli kahdessa osassa, mutta toimi se niinkin. Hetken päästä toinenkin puoli hajosi. Onneksi tupsuja ei ollut tehtävänä enää kuin kolme, joten sain nekin kyllä tehtyä, vaikka hieman vaativaa se olikin. 

Kun sain viimeise tupsut kiinni ja asettelin maton paikalleen, en voinut muuta kuin hymyillä. Katselin keinutuolia typerä irve kasvoilla ja tunsin suunnatonta ylpeyttä, en ole koskaan saanut mitään noin suurta projektia valmiiksi! Ja siellä se nyt on, valmiina ja kauniina.

Verhot makuuhuoneeseen

Nämä verhot ovat roikkuneet ikkunalla jo pari viikkoa. Viikko sitten kuvasin ne, muutama päivä sitten muokkasin kuvat ja vasta tänään saan aikaiseksi kirjoittaa.

Verhokangas on Jotexilta, joku puoli-ilmainen tarjouskangas. Tarjouksesta löytyi myös samaa kangasta olevat koristetyynyt, jotka tottakai ostin. Sisätyynyjä laittaessa toisesta päällisestä hajosi vetoketju, ja jouduin palauttamaan ne. Uudet kuitenkin tulivat ajallaan, ja nyt ne ovat jo päässeet käyttöönkin. Kankaasta tykkään kovasti, kuvio on kaunis, rauhallinen ja juuri makuuhuoneeseen sopiva.

Näitä verhoja tehdessäni huomasin, että ompelutaitoni on kehittynyt jo huimasti! Viimeksi ommellessani verhoja, jo kankaan leikkaamiseen kului huimasti aikaa, saati sitten ompelemiseen, taitteisiin ja mittailuihin. Nämä verhot taas surautin ihan hetkessä, ainakin omalla mittapuullani. Kankaan leikkaaminen lankasuoraan oli huomattavasti helpompaa, ja taitteetkin sain tehtyä ihan heittämällä.

Yläreunaan ompelin myöhemmin vielä laskosnauhan, sekä noihin aiemmin tekemiini verhoihin lisäsin nauhat myös jälkikäteen. Verhot laskeutuvat nyt huomattavasti kauniimmin, vaikken olisi uskonut niistä olevan niin suurta iloa. Verhopainot pitää vielä lisätä, kaikkiin näihin. Lyijynauhaa ostin, mutta ilmeisesti se oli liian kevyttä, kun ei siitä tuntunut olevan oikein mitään iloa.

Verhojen kuvaaminen on muuten hurjan vaikeaa. En saanut yhtään kunnollista kokonaiskuvaa noista, joten päätin antaa olla. Kangasta ei siis juurikaan näy, mutta nätti se on!

Tyynynpäälliset

Joku saattaa muistaa aiemmin tekemäni koiranpedit, eikö? Ostaessani näitä kankaita, otin hieman ylimääräistäkin. Tästä ylimääräisestä kankaasta syntyi tyynyjä. Ja vieläkin jäi yli. 

Ompelin yhtä yksinkertaisesti kuin aiemminkin, vetoketju oikeat puolet vastakkain - ei näkyvää saumaa, reunat saumurilla - siisti reuna. Ja ta-daa, kaksi valmista tyynynpäällistä. Kuten koirien tyynyissä, näissäkin on toinen puoli kuviollista kangasta siten, että toisessa kuvio on oranssi ja toisessa sinapinkeltainen. Toinen puoli kankaasta on ruskea. Molemmat kankaat ovat Jotexilta, kuviollinen oli tarjouksessa ihan muutaman hassun euron / metri. Ihastuin siihen heti, ja edelleen tykkään yhtä paljon. 

Sisustus tuntuu heti paljon yhtenäisemmältä, kun samat värit ja kuviot toistuvat sekä koristetyynyissä, että koirien tyynyissä. Tulevassa tupsumatossa toistuu myös nämä samat värit, valkoinen, oranssi, sinapinkeltainen, ruskea ja harmaa. Pienillä asioilla kodin ilmeittä voi piristää kyllä kovasti.

(Tosin, kuten pelkäsinkin, tämä kangas on erittäin huono valinta koirien peteihin vaaleutensa vuoksi. Onneksi päälliset on helppo pestä.)

19/31

Eilisen päivän väkertelin koirille uusia tyynyjä. Nämä olivat superyksinkertaiset, mutta mielestäni silti todella hienot! Kankaasta tykkään kovasti, ja onneksi sitä jäi yli, jotta saan sohvalle samaa sarjaa sohvatyynytkin. :)

Nämä ovat jonkin verran pienemmät kuin koirien vanhat pedit, mutta vanhat olivatkin sellaista luxusmallia, että vähempikin riittää. Kooltaan nämä ovat siis noin 70x70cm. Päällä on kuviollinen kangas, ja pohjalla ruskea. Molemmat kankaat tilasin Jotexilta. Sisällä on vielä lakanasta tehty sisätyyny, jonka täytin vanulla. Kyllä nuo näistä tuntuvat ihan tykkäävänkin, tai sitten miettivät, että ollaan nyt sitten paremman puutteessa näillä. :D Kiireessä nappasin ikävä kyllä kovin huonoja kuvia, mutta saavat nyt kelvata. Vielä joku päivä investoin kunnolliseen kameraan...

16/31

Eipä minulla näköjään onnistu päivittäin bloggaaminen mitenkään. Kovin jäljessä aikataulusta en kyllä ole, että eiköhän haaste saada kunnialla suoritettua. Sunnuntaiaamuna halusin vihdoin toteuttaa myös Silmukan ytimestä-haasteen, jonka järjestävät Silmukan saalistus- ja Pipon ytimestä-blogit. Maaliskuun aiheena oli lempieläin. Minulle siis päivänselvä juttu, koira.

Jo ennen haastetta bongasin Suuri Käsityö-lehdestä ihanan koiratyynyn, ja halusin sen tehdä. Alunperin se oli tarkoitus tehdä koirille riepotettavaksi, mutta kaavoja piirtäessä hoksasin sen olevan kauhean iso. Työn edetessä hoksasin sen olevan myös kauhean suloinen, enkä raaskisi sita koirille antaakkaan.

Saumurilla hurauttelin ensin isompia tilkkuja kiinni toisiinsa, ja näistä paloista sitten leikkasin vartalon. Osia yhdistettäessä koira-raukalle tuli korvavamma, ja toinen korva repsottikin puoliksi irti. Siis ratkoja sauhuten avasin sauman ja tikkasin korvan takaisin paikalleen. Häntäkin jäi hieman kummallisesti sojottamaan sivulle, mutta eipä tuo haittaa. Silmiä en ainakaan vielä halunnut laittaa, jotta halittava pehmeys säilyy. ;) Haukku pääsi meidän sängylle vahtimaan taloa, ja lopputulokseen olen oikeinkin tyytyväinen. :)

14/31

Vihdoin näyttösuunnitelmani on valmis ja hyväksytty. Olen jopa ehtinyt ompelukoneen ääreen. ;) Eilen uusi ompelukoneeni saapui, joten pitihän sitä jotain ommeltavaa keksiä. Verhokankaat saapuivat aiemmin tällä viikolla, ja ensimmäiseksi projektiksi otinkin olohuoneen valkoiset sivuverhot. Ongelmani on edelleen kankaan leikkaaminen suoraan, ja verhotkin taitavat olla vähän vinksallaan. Edelleen kuitenkin harjoittelen ahkerasti, ja verhoihin olenkin erittäin tyytyväinen.

Aamupäivän tosiaan kynin kieroja leikkuureunojani langansuoraan sen verran kuin uskalsin. Ylä- ja alareunoja en uskaltanut paljoa, kun pelkäsin ettei minulla ole verhoja kohta lainkaan. Taittelin, silitin ja mittailin käänteitä ja toivoin parasta, ja lopulta verhoistahan tuli ihan hyvät!

Ilmeisesti kuitenkin minulle tuli mittavirhe, tai mahdollisesti liika silittäminen kutisti kangasta vielä, sillä kuvasta näkee valkoisen verhon olevan muutaman sentin lyhyempi kuin ruskea. Mielestäni valkoinen on kuitenkin paremmalla korkeudella, joten taidan tuosta ruskeasta ottaa vielä hieman pois.

Verho on suunnilleen 140cm leveä. Meillä on olohuoneen seinä kokonaan ikkunaa, ja molemmissa reunoissa roikkuu nyt valkoinen ja ruskea leveä verho. Taidan ostaa näihin vielä lyijynauhaa alareunaan, jotta verhot laskeutuisivat kauniimmin. :)

Loin näihin ompelujuttuihini nyt uuden tunnisteen nimellä Ommellut 2014, jotta lajittelussa pysyy edes joku järki. Valmiit 2014-nimikkeen alta löytyvät siis käsityöt.

Tuolinpäällinen

Jo jokin aika sitten valmistui tuolinpäällinen Hanko-langasta. Päällisiä tarvittiin kaksi, joten minä tein toisen, ja äitini toisen. Päälliset päätyivät siis vanhemmilleni kahteen nojatuoliin. Viereisen kuvan kanssa on jostakin syystä ongelmia, enkä saa sitä näkymään selkeänä, vaikka tietokoneella se näkyy oikein. Alemmassa kuvassa näkyy pitsikuvio tarkemmin.

Itse päällisen tekeminen sujui hyvin, kuvio oli helppo ja sen oppi nopeasti ulkoa. Loppuvaiheessa päällinen painoi jo tuhottomasti, ja sen kääntely alkoi olla hankalaa. Tästä syystä päätin vihdoin  opetella neulomaan molempiin suuntiin, jotta vältyin ylimääräiseltä kääntelyltä ja ennen kaikkea nurjilta kerroksilta! Nopeastihan sen oppi, kun vain aloitti.

Työn valmistuttua ilmeni kuitenkin ongelmia, jotka juontuivat käsialasta. Äitini neuloo melko löysää, kun taas minä neulon tiukkaa. Samankokoisilla puikoilla, samalla ohjeella, minun työni oli varmaan 15-20cm lyhyempi ja myös kapeampi. Ei auta muu kuin venytellä päällistä mittoihinsa, onneksi se antaa reilusti periksi. 

Joulukin alkaa olla ovella, ainakin käsityöihmisen näkökulmasta. Yhtä isompitöistä joululahjaa olen väsäillyt jo pidemmän aikaa, mutta nyt alkaa olla aika aloitella muitakin lahjoja.

Eilen kirjoittelin listan lahjansaajista ja mahdollisista lahjoista, ja aloitinkin yhtä lahjaa. Tavoitteena on saada joululahjat ajoissa hoidettua, ettei tarvitse ängetä suurimpiin jouluruuhkiin. Viime vuosina olen tehnyt niin paljon villasukkia, että tänä vuonna pitää keksiä jo jotakin muuta. 

Kynttilöiden valaminen kiinnostaisi myös, joten ehkä tänä vuonna joulupaketeista löytyy itse tehtyjä kynttilöitä... :)

Raitasukkia ja kynttilöitä

Viimeisimmät valmistuneet sukat ovat Kotikulta-sukkalangasta, puoleen sääreen ylettyvät raitasukat. Sukat on tehty numeron 4 pyöröpuikolla, magic loop-tekniikalla molemmat sukat samaan aikaan. Edelleen jaksan olla innoissani siitä, että sukkien valmistuttua ne ovat oikeasti valmiit, eikä toista sukkaa tarvitse enää tehdä. Tästä lähin teen kaikki sukat tällä tyylillä. 

Kantapää aiheutti hieman päänvaivaa, mutta ihan siististi sain sen tehtyä. Langan katkaisin lähes joka raidan jälkeen, sillä langat olivat muutenkin solmussa, saati sitten, jos kaikki viisi kerää olisivat olleet kokoajan työssä kiinni. Langanpätkät neuloin kuitenkin työn "sisään" joten pääteltävänä ei ollut kuin viimeinen lanka. Onneksi, sillä pelkkä langanpäiden katkominen tuntui riittävän raskaalta työltä. :D

Lankaan tykästyin oikein todenteolla. Se on ihanan pehmeää, tuntuu mukavalta paljaassakin jalassa. Näistä sukista tuleekin unisukat minulle itselleni! Tuntuu, etten tee oikein koskaan mitään itselleni, mutta silloin kun jotain valmistuu ja tiedän sen jäävän omaan käyttöön, tuntuu jotenkin erikoisen hyvältä saada työ valmiiksi.

Lisäksi olin muutama viikko sitten elämäni ensimmäisillä PartyLite kutsuilla. Rahaa paloi kiitettävä määrä, mutta saatuani tuotteet tänään itselleni, ei harmittanut lainkaan, sillä tuotteet olivat juuri niin ihania kuin muistelinkin. Paketista paljastui Yllätyskynttiläpaketti, josta taas paljastui 18kpl votiiveja, yksi pilarikynttilä, yksi tolppakynttilä ja yksi kynttilä lasipurkissa. Lisäksi tilasin kuvassakin näkyvän somisteen, jossa on siis neljä Lootuksenkukka-votiivikippaa. Parafiinikynttilöitä pitäisi vain jostain metsästää, kun en raaski noita PartyLiten kynttilöitä jatkuvasti poltella..

Virkatut säilytyspussit

Olen yrittänyt viime aikoina tuhota lankavarastoani, sillä olen ostanut paljon lankoja tiettyjä neuleita varten, mutten ole kuitenkaan saanut valmista. Isoveljeä varastossa oli useita satoja grammoja, mutta oviverhon ja pussin jälkeen ne ovat alkaneet huveta kunnioitettavasti. Taaemman pussin tein tosiaan Isoveljestä, 5mm virkkuukoukulla. Pussin annoin pikkusiskolleni liikuntavarusteiden kuljetukseen. Kokoa sillä on noin 30cm x 40cm. Pussi on sovellettu Yhteishyvän ohjeesta. Nauhet menevät yläreunassa ristiin, ja alareunaan ne on ommeltu, joten pussukka taitaa olla enemmän reppumallinen.

Etummainen pussi on Novitan Kasteesta virkattu, pienien lankakerien säilytykseen. Vihaan sitä tunnetta, kun saan hyvän idean, enkä ole varma mitkä langanjämät ovat Nallea, mitkä 7 veljestä ja mitkä jotain muuta. Päätin tehdä pussit yleisimmille käyttämilleni langoille erikseen, joten tästä pussista löytyy vastedes 7 veljestä-langat. Kasteesta minun piti alunperin tehdä kesähuivi, mutta kokeilin useita malleja ja tyylejä, enkä silti saanut sopivaa. Mietin monta kertaa mistä se johtuu, mutta lopulta tajusin sen johtuvan viskoosista langassa. Se teki pinnan jotenkin muovisen näköiseksi, eikä mikään näyttänyt kauniilta. Hyvä pussi siitä kuitenkin syntyi, joten ei sekään jäänyt käyttämättä!

Oviverho

Ulko-ovessani oli pitkään vanhan asukkaan kukkakuvioinen oviverho, josta en pitänyt, mutta en viitsinyt sille mitään tehdäkään. Verho oli niin tiivistä kangasta, että se alkoi kuitenkin keräämään kosteutta ovilasiin, jolloin päätin, että on aika vaihtaa verho. Muutaman päivän mietin millaisen verhon teen, testasin muutamaa eri tyyliä, ja lopulta päädyin virkkaamaan ketjusilmukoista verhon. Kuvasta on vaikea hahmottaa verhoa, mutta itse olen lopputulokseen tyytyväinen. Lankana käytin Isoveljeä, jota on pyörinyt käyttämättömänä varastossani jo pienen ikuisuuden.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tarvitset vaijerit ikkunan ylä- ja alareunaan, haluamaasi lankaa ja virkkuukoukun. Tee aloitussilmukka ja kiinnitä lanka kiinteällä silmukalla vaijeriin. Virkkaa ketjusilmukoita kunnes ketju on sopivan mittainen. Kiinnitä kiinteällä silmukalla toiseen vaijeriin. Jatka näin, kunnes ketjuja on riittävä määrä peittämään ikkuna. Virkkaa verhon ylä- ja alareunassa jokaisen ketjusilmukkaketjun ympärille kiinteä silmukka ja päättele langanpäät. Mikäli käytät vain yhtä väriä, sinun ei tarvitse katkaista lankaa, vaan kiinnitettyäsi ketjun alempaan vaijeriin, voit jatkaa ketjusilmukoita suoraan kiinteän silmukan jälkeen. Näin sinulle ei jää useita langanpäitä pääteltäväksi.

Kevättä rinnassa!

Muutamina aurinkoisina ja plus-asteisina päivinä innostuin laittamaan keittiöni uuteen uskoon. Verhot, kukkaruukut ja taulut tekivät keittiöstä ihanan pirtsakan, ainakin omasta mielestäni. Ostin muutamia saviruukkuja, jotka maalasin askarteluväreillä ja viimeistelin suihkutettavalla lakalla. Kukkiin vaihdoin mullat ja istutin ne uusiin ruukkuihin. Yksi ruukku päätyi sekatavarakipaksi pöydän nurkkaan. Ruukuista ehdottomat suosikkini ovat vaaleanpunaisella koristellut, vaikka muistakin tykkään.

Lisäksi ripustin seinälle muutamia tauluja, kahdessa on Kotoliving-lehdestä tuttu Vihainen Kissa, ja yhteen päätyi Tiimarista ostettu skräppipaperi iloisilla väreillä. Verhokankaan ostoon pyysin äitini apuun, sillä kankaista en ymmärrä mitään. Löysimme kauniin kankaan, ja yhdessä taiteilimme keittiöön verhot, sekä jakkaroille uudet päälliset, jotka sointuvat uuteen keittiööni. Suuri Käsityö-lehden mallilla taittelin vielä muutamia paperikukkasia tuomaan keväistä tunnelmaa.

18.12 !

Eilisiltana aloin askartelemaan paperitähtiä. Hain netistä ohjeita, ja lopulta löysinkin helpon tähden ohjeen. Ensimmäisen tein koevedoksena A4-kopiopaperista, toiseen käytin A5-paperia ja tarroja. Jälkimmäisen tähden annoin äidilleni syntymäpäivälahjaksi. Vaatimaton lahja, mutta äiti tuntui olevan tyytyväinen. 

Tänään olen askarrellut lisää joulukoristeita, tällä kertaa lukematta jäänyt vanha kirja muuntui tähdiksi ja palloiksi, jotka ripustin ikkunaan. Kirjakoristeista tuli mielestäni superkauniita, olohuoneen ikkunasta löytyi täydellinen paikka koristeille. Keittiöön ajattelin tehdä samantyyliset koristeet, mutta värikkäämmät. Niihin vain pitää ostaa paperi. Haluaisin parvekkeelle muovikuusen, toivon vain, että ehdin sellaisen metsästämään ennen joulua, jotta saan senkin koristella kauniiksi.

17.12 !

Tänään en ole tehnyt oikeastaan mitään, lukuun ottamatta pientä leikkaa-liimaa-askartelua. Leikkasin Kotoliving-lehdestä kauniita kuvioita, liimasin ne kartongille ja leikkasin. Lopuksi kiinnitin kuvat sinitarralla eteisen peiliin. Askartelunauhat kiersin pyykkipoikien ympärille, jotta ne pysyvät kasassa. Yksi paperitähti pitäisi vielä askarrella.

Yhdet joululahjasukkien saajat ovat avanneet jo pakettinsa, ja ilmoittivat sukkien olevan joulun paras lahja koko perheen mielestä. Paketista löytyi siis kolmet tennarisukat ja yhdet Isoveli-sukat. Lisäksi olen ruvennut kiikuttamaan joulukortteja ja paketteja saajilleen, sillä tajusin tänään, että jouluun on enää viikko aikaa! 

12.12 !

Tänään olen ehtinyt jo käymään Turussa sidosten vaihdossa. Käteen tuli nyt pienempi tarralasta, hiukan vaan huolestuttaa, saanko sen kanssa neulottua, kun tuntuu niin heiveröiseltä. Lisäksi ajattelin esitellä jo aikoja sitten tekemiäni purkin päällisiä. Päälliset on siis virkattu Isoveljestä 5mm virkkuukoukulla. Sisustana on pestyt kissanruokapurkit tai pilttipurkit. Päällinen on tehty pylväillä ja kiinteillä silmukoilla. Neulepinnasta tulee mukavan elävä, kun teet erilaisia silmukoita työhön.

Pikainen ohje;

1. krs; Virkkaa lenkkiin 5ks. 

2. krs; Virkkaa kerrokset spiraalina, jokaiseen silmukkaan 2ks =10s. 

3. krs; 1ks, 2ks seuraavaan s = 15s

4. krs; 2ks, 2ks seuraavaan s = 20s

jne. Kerroksella lisätään siis 5s, ja välisilmukat lisääntyvät joka kerroksella. Virkkaa näin, kunnes kappale on purkin pohjan kokoinen. Itselläni on muistaakseni 30 tai 35s pohjassa. Tämän jälkeen virkkaa ilman lisäyksiä kiinteitä silmukoita, pylväitä tai mistä ikinä pidätkään, kunnes työ menee purkin päälle napakasti.  Virkkaa vielä muutama kerros, jotta saat taitettua työn purkin terävän yläreunan päälle. 

 Malli: Oma

Lanka: Isoveli

Virkkuukoukku: 5mm