Paluu jouluun

Vaikka olemmekin jo vuodessa 2014 ja joulu on takana, otetaan silti muutama askel taaksepäin ja palataan siihen ihanan rauhalliseen ja taianomaiseen jouluaattoon. Tällä kertaa on vuorossa se muutamia kertoja mainitsemani suuritöinen joululahja, josta en ole sen enempää uskaltanut kertoa.

Palataan tarinassa aina kesään saakka, kun joku linkitti Facebookin neulontaryhmään kuvan virkatusta ponista. Välittömästi kuvan nähtyäni halusin tehdä samanlaisen pikkusiskolleni. Virkkasin ponin Novitan Miamista ja Helmistä, ja kauan sitä virkkasinkin. Lokakuun lopussa poni valmistui ja pääsi pakettiin odottamaan jouluaattoa. Pikkulinnut lauloivat myöhemmin, että lahja oli ihan onnistunutkin vielä. :)

Vieläkin joululahjoja

Jälleen yksi joululahja. Palatossut valmistuivat Yhteishyvän ohjeiden mukaan. Tossuissa on kolmea eri väriä, mustaa, tummanharmaata ja vaaleamman harmaata, joka ei kuvissa näy. Kuten kuvasta näkyy, päällä on koristeena ja väriä tuomassa oranssi nappi.

Tossujen kasaaminen oli uskomattoman vaikeaa. Ennen kuin palaset muotoutuivat tossuiksi, ne olivat vain yksi iso palamytty, ja luulin, ettei niistä ikinä tossuja tulekkaan. Tuli kuitenkin, ja ihan kivatkin vielä! Hiukan reilut tossuista tuli, joten toivottavasti ne eivät ole liian isot lahjan saajalle.

Kaikki neulottavat joululahjat ovat nyt valmiina, mutta kynttilöitä pitäisi vielä väsäillä. Lauantaina pitäisi lähteä 300km päähän viemään ja hakemaan muutamia lahjoja, ja joulusiivouskin olisi vielä tehtävänä. Hiljaa mielessäni mietin vain, että miksi meillä tehdään jouluna suursiivous, kun emme kotonakaan ehdi kuin kääntymään. Kai se sitten vain kuuluu asiaan, ja onhan se kiva kaiken sukuloimisen jälkeen tulla siistiin kotiin. Koittakaa te muutkin jaksaa vielä viimeiset rutistukset, jos ette ole jo kaikkea saaneet valmiiksi! 

Kiireinen arki

Palasin töihin kaksi viikkoa sitten, ja tuntuu, että en ole ehtinyt kahteen viikkoon tekemään mitään. Käsitöiden tekemisestä on turha haaveilla, ja jos haaveiletkin (ja teet...), niin kotityöt kasaantuvat. Lisäksi kirouksenani on se, että pidän nukkumisesta, ja todella tarvitsen reilusti unta. Illalla on siis viimeistään kymmeneltä oltava sängyssä, jos haluan saada itseni oikeaan aikaan hereillekin. Tänäänkin tarkoituksenani oli saada eräs työ lähes valmiiksi, heijastimet piti liottaa Erikeeperissä ja lahojakin piti paketoida. Sitten huomasin kellon olevan puoli yhdeksä, enkä ehdikkään tekemään mitään suunniteltua. Kuitenkin ehdin välillä myös neulomaan, ja joskus jopa saan jotain valmiiksikin. Tällä kertaa lapaset.

Nämä kyseiset lapaset on tehty Pikkusisko-langasta ja ovat nk. "aluslapaset". Eli siis paksumpien tumppujen alle erittäin kylmällä ilmalla tarkoitetut. Malliltaan nämä ovat hyvinkin soukat, juuri edellämainitusta syystä. Kärkiosaa on peukalon jälkeen alettu kaventamaan tasaisin väliajoin, jolloin istuvuus paranee. Ohjeen bongasin Ravelrystä, ja siitä soveltaen syntyivät nämä.

Pystyraitasukille pari

Pystyraitasukkien parina ovat tietenkin toiset pystyraitasukat. Nämä kyseiset sukat ovat naiselle, kokoa 40/41, ja väreinä ovat musta ja vaaleanpunainen. Sekä nämä, että aiemmatkin pystyraitasukat menevät samaan osoitteeseen jouluksi, jonka vuoksi halusinkin tehdä samanlaiset sukat.


Nämäkin ovat tapani mukaan olleet valmiina jo päiviä, mutten vaan ole saanut aikaiseksi kuvattua ja esiteltyä niitä. Nyt lisäksi aloitettuani työt maanantaina, valmiita töitä ei ehdi kuvaamaan kunnollisessa päivänvalossa, ja viikonloppuna sitten ei vaan muista. ;)

Joulu alkaa tulla meidänkin kotiimme, ja olenkin muutaman päivän viritellyt jouluvaloja ja askarrellutkin hiukan. Näistä kuitenkin myöhemmin lisää kuvien kanssa.

Aina ei voi voittaa

Virkkasinpas tuossa heijastimia oikein neljä kappaletta. Ripustusnauhoina käytin vanhoja kaulakoruja ja helmiä. Virkkaamisen jälkeen järkeilin, että pitäähän ne heijastimet nyt jotenkin saada muotoiltua ja kovetettua. No, minäpä fiksuna dippasin heijastimet ensin sokeriliemessä ja sen jälkeen virittelin ne nuppineuloilla kiinni superloniin. Tosiaan, ensin sokeriliemeen ja sitten superloniin....

Eihän minulla käynyt pienessä mielessäkään, että a) ne tarttuvat kiinni superloniin ja b) heijastimet ovat ulkokäytössä, jolloin ne myös kastuvat, jolloin kaikki vaatteet ovat aivan tahmeita.

Ehkäpä alan seuraavaksi pesemään heijastimia ja liotan ne seuraavaksi erikeeperissä paremmalla menestyksellä.

Pystyraitasukat

Jo päiviä sitten valmistuneet pystyraitasukat pääsevät esittelyyn vasta nyt, sillä en ole muistanut kuvata niitä kirkkaassa päivänvalossa. Kuvaan lähes kaikki blogin kuvat luonnonvalossa, sillä puhelimella en saa sisätiloissa hyviä kuvia. 

Sukat ovat hieman mukailtu malli Novitan Sukkalehden pystyraitasukista. Erona on hieman lyhyempi varsi ja kuvion jatkuvuus loppuun saakka. Lankana on ohjeen mukainen 7 veljestä vaaleana ja tummana harmaana. Puikot olivat 3,5mm pyöröpuikot ja sukat valmistuivatkin samaa tahtia magic loop-tekniikalla. Kuvio on mukavan yksinkertainen ja helppo neuloa, kunhan muistaa varmistaa, etteivät langat jää kovin kiristämään.

Kantapää on tavallinen lappukantapää ja kärjessä on leveä nauhakavennus. Kapea nauhakavennus olisi ollut kyllä näppärämpi tähän tarkoitukseen, ja varmaan kauniimman näköinenkin, mutten kuitenkaan alkanut purkamaan koko kärkeä, vaan päätin, että saavat kelvata tuollaisenaan. :) 

Sukat ovat kokoa 45/46 ja joululahjaksi menevät. 

Pääkallolapaset

Pienen pienet pääkallolapaset valmistuivat eilisiltana. Mallia otin Novitan pääkallolapasista, silmukkamäärät sopivat lapsen lapasiin lähes täydellisesti, kun vaihtoi Isoveljen hieman ohkaisempaan 7 veljekseen. Lapasten sisälle leikkasin pahvinpalaset, niin lapaset pysyvät kuosissaan. 

Joululahjojen to do-lista hupenee kovaa vauhtia, valmiina ovat myös yhdet vielä blogissa esittelemättömät sukat. Lisäksi pitäisi tehdä vielä yhdet sukat ja ehkä myös tossuja. 

Lisäksi tilasin joulukorttiaineksia, tarvikkeet kynttilänvalantaan ja olenpa opetellut leipomaankin! Joulukorteista ja kynttilöistä tulee kuvia vielä kun valmistuvat, leipomuksista tuskin tässä blogissa nähdään kuvia (ainakaan paljon..), sillä vaikka ne hyviltä maistuvatkin, ulkonäkö ei vielä ole kovinkaan edustuskelpoinen. :)

Pöllöilyä

Pukin konttiin valmistui jälleen lisää paketteja. Tällä kertaa päivät ovat kuluneet pöllöillessä, ja siitä syntyi pari pipoa. :) Musta pipo on sopiva omaan n. 56cm päähäni, ja siniruskea pipo on lapsen n. 50cm päähän. Täytyy sanoa kyllä, että näitä oli hauska tehdä! Ohjeen kanssa oli hieman ongelmia, sillä en käyttänyt samaa lankaa, ja piti laskea ja mitata ja purkaa ja mitata uudelleen, mutta sopivan kokoiset niistä sitten loppujen lopuksi taisi tulla. 

Mustaan pipoon käytin jotakin kaapista löytynyttä akryylilankaa kaksinkertaisena, lisäksi Novitan Miamia ja Helmiä, kaksinkertaisena kumpaakin. Siniruskeassa pipossa on pelkästään Miamia ja Helmiä. Koukku oli numero 5. Ohjeen pongasin täältä.

Pipoissa oli silmukoita hieman enemmän kuin ohje sanoo, lisäksi tein silmistä hieman isommat. Normaalikokoisilla silmillä pipo jäi jotenkin tyhjäksi, mutta nyt näyttää mielestäni hyvältä.

Molemmat pipot valmistuivat kolmessa päivässä purkamisineen kaikkineen, joten ilman purkamista ja muita viivytyksiä, pipo valmistuisi varmaan yhdessä illassa telkkaria katsellessa.

Lokakuu ja ensimmäinen joululahja

Ensimmäinen joululahja on nyt valmistunut, ja ollaan vasta lokakuussa. Kaupat alkavat pursuamaan joulukoristeita, ja minä suunnittelin jo joulukuusen paikkaa. Palatakseni kuitenkin blogin aiheeseen, ensimmäisenä joululahjana valmistui kauluri. Ja on muuten lämmin.

Lankana käytin joskus Tokmannilta ostettua Red Heartin Lisa Bigiä. Lanka on 100% akryyliä, ja neuloin numeron 10 puikoilla. Ohje on sovellettu Hepsin kaulurista. Silmukkamääriä en enää muista, mutta tähän tapaukseen jouduin kyllä pitkästä aikaa neulomaan oikein mallitilkun. Yleensä teen vain ohjeen mukaisilla langoilla, ja luotan käsialani vastaavan suunnilleen ilmoitettua tiheyttä, sillä en liiemmin välitä noista tiheyksien ja silmukkamäärien laskemisista. Tällä kertaa en kuitenkaan löytänyt sopivaa ohjetta, joten oli pakko laskea, purkaa, laskea taas ja toivoa parasta. 

Loppujen lopuksi kaulurista tuli ainakin omasta mielestäni hyvä, ja toivottavasti lahjan saajakin siitä pitää.

Tuolinpäällinen

Jo jokin aika sitten valmistui tuolinpäällinen Hanko-langasta. Päällisiä tarvittiin kaksi, joten minä tein toisen, ja äitini toisen. Päälliset päätyivät siis vanhemmilleni kahteen nojatuoliin. Viereisen kuvan kanssa on jostakin syystä ongelmia, enkä saa sitä näkymään selkeänä, vaikka tietokoneella se näkyy oikein. Alemmassa kuvassa näkyy pitsikuvio tarkemmin.

Itse päällisen tekeminen sujui hyvin, kuvio oli helppo ja sen oppi nopeasti ulkoa. Loppuvaiheessa päällinen painoi jo tuhottomasti, ja sen kääntely alkoi olla hankalaa. Tästä syystä päätin vihdoin  opetella neulomaan molempiin suuntiin, jotta vältyin ylimääräiseltä kääntelyltä ja ennen kaikkea nurjilta kerroksilta! Nopeastihan sen oppi, kun vain aloitti.

Työn valmistuttua ilmeni kuitenkin ongelmia, jotka juontuivat käsialasta. Äitini neuloo melko löysää, kun taas minä neulon tiukkaa. Samankokoisilla puikoilla, samalla ohjeella, minun työni oli varmaan 15-20cm lyhyempi ja myös kapeampi. Ei auta muu kuin venytellä päällistä mittoihinsa, onneksi se antaa reilusti periksi. 

Joulukin alkaa olla ovella, ainakin käsityöihmisen näkökulmasta. Yhtä isompitöistä joululahjaa olen väsäillyt jo pidemmän aikaa, mutta nyt alkaa olla aika aloitella muitakin lahjoja.

Eilen kirjoittelin listan lahjansaajista ja mahdollisista lahjoista, ja aloitinkin yhtä lahjaa. Tavoitteena on saada joululahjat ajoissa hoidettua, ettei tarvitse ängetä suurimpiin jouluruuhkiin. Viime vuosina olen tehnyt niin paljon villasukkia, että tänä vuonna pitää keksiä jo jotakin muuta. 

Kynttilöiden valaminen kiinnostaisi myös, joten ehkä tänä vuonna joulupaketeista löytyy itse tehtyjä kynttilöitä... :)

Raitasukkia ja kynttilöitä

Viimeisimmät valmistuneet sukat ovat Kotikulta-sukkalangasta, puoleen sääreen ylettyvät raitasukat. Sukat on tehty numeron 4 pyöröpuikolla, magic loop-tekniikalla molemmat sukat samaan aikaan. Edelleen jaksan olla innoissani siitä, että sukkien valmistuttua ne ovat oikeasti valmiit, eikä toista sukkaa tarvitse enää tehdä. Tästä lähin teen kaikki sukat tällä tyylillä. 

Kantapää aiheutti hieman päänvaivaa, mutta ihan siististi sain sen tehtyä. Langan katkaisin lähes joka raidan jälkeen, sillä langat olivat muutenkin solmussa, saati sitten, jos kaikki viisi kerää olisivat olleet kokoajan työssä kiinni. Langanpätkät neuloin kuitenkin työn "sisään" joten pääteltävänä ei ollut kuin viimeinen lanka. Onneksi, sillä pelkkä langanpäiden katkominen tuntui riittävän raskaalta työltä. :D

Lankaan tykästyin oikein todenteolla. Se on ihanan pehmeää, tuntuu mukavalta paljaassakin jalassa. Näistä sukista tuleekin unisukat minulle itselleni! Tuntuu, etten tee oikein koskaan mitään itselleni, mutta silloin kun jotain valmistuu ja tiedän sen jäävän omaan käyttöön, tuntuu jotenkin erikoisen hyvältä saada työ valmiiksi.

Lisäksi olin muutama viikko sitten elämäni ensimmäisillä PartyLite kutsuilla. Rahaa paloi kiitettävä määrä, mutta saatuani tuotteet tänään itselleni, ei harmittanut lainkaan, sillä tuotteet olivat juuri niin ihania kuin muistelinkin. Paketista paljastui Yllätyskynttiläpaketti, josta taas paljastui 18kpl votiiveja, yksi pilarikynttilä, yksi tolppakynttilä ja yksi kynttilä lasipurkissa. Lisäksi tilasin kuvassakin näkyvän somisteen, jossa on siis neljä Lootuksenkukka-votiivikippaa. Parafiinikynttilöitä pitäisi vain jostain metsästää, kun en raaski noita PartyLiten kynttilöitä jatkuvasti poltella..

Vihdoin ja viimein

Vihdoinkin olen päässyt neulomaan. Syksyn ensimmäiset sukat valmistuivat 7 veljeksestä, kuvassa alimpana. Näissä on raidallinen varsi, ja ovat miehelle kokoa 43. Sukan neulominen pitkästä aikaa oli hieman haastavaa, käsiala oli alussa kovinkin epätasaista, enkä oikein osannut pitää puikkoja ja lankoja käsissä mitenkään. Mutta nopeasti se muistui mieleen ja sukat valmistuivat. Varren raidat ovat aiemmin kertomallani raitageneraattorilla ideoidut.

Näiden jälkeen opettelin magic loop-tekniikkaa (silmukoiden luominen ja kärjestä aloittaminen). Kantapään tekemiseen en kuitenkaan vielä lähtenyt, vaan aloitin putkisukista, ja kyllähän tämä on helppoa, kun vaan oppi.

Ylärivissä vasemmalla näkyy hieno lankatelineeni, jonka mies teki minulle. Siinä on neljä putkea, johon mahtuu talous- tai vessapaperirulla. Rullat olen vielä päällystänyt kuiopaperilla, että näyttää nätimmältä. Rulliin on hyvä kiertää langat, jolloin ne juoksevat sotkutta ja tasaisesti.

Ylärivin oikean puolimmaisessa kuvassa taas näkyy upouusi ja täydellinen rannetuki, jonka avulla olen pystynyt neulomaan jälleen. Tuki on niin hyvä kädessä, että oli pakko ottaa siitäkin kuva ja hehkuttaa. :)

Kesälomailua

Jälleen kerran joudun myöntämään, etten ole saanut aikaiseksi viime aikoina juuri mitään. Puolustaudun kuitenkin sillä, että käteni leikattiin uudelleen kuukausi sitten, enkä ole juurikaan pystynyt tekemään käsitöitä. Kesän alussa tein puhelinpussin Novitan Kaste-langasta virkkaamalla. Ja tänään tuunasin tylsän valkoisen kansion huomista koulun alkua varten. Kesän aikana olen enimmäkseen virkannut, isoäidinneliöitä ja afrikankukkia. Kukista on tulossa pehmolelu, josta en kerro vielä sen tarkemmin. ;) Isoäidinneliöt valmistuvat aikanaan jämälankatuolinpäällisiksi, toivottavasti pian, sillä kesäkalusteet pitää kohta korjata poiskin. 

Sormet syyhyävät jo tekemään villasukkia, puseroita, huiveja ja muita talviasusteita, mutta toistaiseksi minun pitää malttaa mieleni ja tyytyä vähemmän kättä rasittavaan virkkaukseen.. Ehkä jo lähiaikoina saan jotain valmiiksi, ja pystyn esittelemään täällä sen jonkin.

Pehmokoira

Pitkään aikaan ei ole tullut tehtyä oikein mitään, ja jos on jotain pientä valmistunutkin, en ole ehtinyt kirjoitella. Kesällä on niin paljon muuta tekemistä, että koneella ei ehdi istua oikein ollenkaan. Kesäkuun alussa tein kuitenkin serkkupojalle syntymäpäivälahjaksi pehmokoiran. Tammikuussa hänen siskonsa sai pehmokissan, joten pitihän toisellekin jotain tehdä. :) Koiran tein Softystä virkkaamalla, heidän oman koiransa näköiseksi. 

Kuvassa koiralta puuttuu silmät, koska unohdin kuvata sen valmiina. Ennen lahjan antoa ihmeteltiin usean ihmisen kanssa, onko pehmo koira, lehmä vai peräti hevonen, niin hölmön näköinen siitä tuli. Lahjan saaja taisi kuitenkin tykätä, ja se on pääasia. :)

Kesäsukat

Tein itselleni Novitan Syksy 2012-lehden mukaan "kesäsukat". Kuvio on kaunis ja helppo tehdä. Muokkasin ohjetta hieman mieleisemmäksi ja suuremmaksi. Lisäsin leveyteen neljä silmukkaa, lyhensin vartta hieman ja jätin varresta sileän neuleen kokonaan pois. Sukissa on siis 1. ja 2. puikolla pitsikuvio, 3. ja 4. puikolla 2o 2n-joustin koko sukan ajan. Muutaman kerran olen käyttänyt sukkia, ja kantapään puuttuminen harmittaa hieman. Saahan sen tietysti jälkeenpäinkin tehtyä, mutta enpä tiedä viitsinkö. Lankana on Novitan Nalle, väriltään pinkki, ja puikkoina 3mm alumiiniset sukkapuikot.

Minulla on viime aikoina ollut melko pahat niska-hartiajumit, luultavasti paljosta neulomisesta. Elämänlankaa-blogista löysin ohjeet neulojan taukojumppaan, jonka tulostin heti itselleni. Muutaman kerran olen ohjetta testannut, ja hyvältä vaikuttaa!

Pitsisukat

Kesä taitaa tulla lopultakin, ja minä teen edelleen villasukkia. Olen siirtynyt hieman kesäisempiin malleihin kuitenkin. Tällä kertaa Novitan Sukkalehdestä keskikuviosukat. Kärjen pitsineulekuvio ei mennyt ihan niin kuin piti, vaan tein sen ns. väärään kohtaan. Käyttöä se ei kuitenkaan haittaa, niin en ruvennut purkamaan kärkeä sen vuoksi. Kuvista näkee, että pitsineule menee kärjessä hieman hölmösti, mutta olkoot. Lyhensin vartta jonkin verran, jotta sukat menevät kivan näköisesti myös farkkujen lahkeiden päälle. Tosin ne näyttävät hyvältä myös lyhyempien housujen kanssa paljaassa jalassa. Lopputulokseen olen tyytyväinen. Sukissa oleva kantapää oli minulle uusi tuttavuus, tai lähinnä kantapohjan kavennukset, jotka tehtiin ranskalaisittan eli pyöreästi. Kavennukset oli mukava tehdä, ja varmaan käytän tyyliä jatkossakin. 

Lankana käytin mustaa 7 veljestä ja puikkoina 3,5mm koivupuisia sukkapuikkoja.

Virkatut säilytyspussit

Olen yrittänyt viime aikoina tuhota lankavarastoani, sillä olen ostanut paljon lankoja tiettyjä neuleita varten, mutten ole kuitenkaan saanut valmista. Isoveljeä varastossa oli useita satoja grammoja, mutta oviverhon ja pussin jälkeen ne ovat alkaneet huveta kunnioitettavasti. Taaemman pussin tein tosiaan Isoveljestä, 5mm virkkuukoukulla. Pussin annoin pikkusiskolleni liikuntavarusteiden kuljetukseen. Kokoa sillä on noin 30cm x 40cm. Pussi on sovellettu Yhteishyvän ohjeesta. Nauhet menevät yläreunassa ristiin, ja alareunaan ne on ommeltu, joten pussukka taitaa olla enemmän reppumallinen.

Etummainen pussi on Novitan Kasteesta virkattu, pienien lankakerien säilytykseen. Vihaan sitä tunnetta, kun saan hyvän idean, enkä ole varma mitkä langanjämät ovat Nallea, mitkä 7 veljestä ja mitkä jotain muuta. Päätin tehdä pussit yleisimmille käyttämilleni langoille erikseen, joten tästä pussista löytyy vastedes 7 veljestä-langat. Kasteesta minun piti alunperin tehdä kesähuivi, mutta kokeilin useita malleja ja tyylejä, enkä silti saanut sopivaa. Mietin monta kertaa mistä se johtuu, mutta lopulta tajusin sen johtuvan viskoosista langassa. Se teki pinnan jotenkin muovisen näköiseksi, eikä mikään näyttänyt kauniilta. Hyvä pussi siitä kuitenkin syntyi, joten ei sekään jäänyt käyttämättä!

Oviverho

Ulko-ovessani oli pitkään vanhan asukkaan kukkakuvioinen oviverho, josta en pitänyt, mutta en viitsinyt sille mitään tehdäkään. Verho oli niin tiivistä kangasta, että se alkoi kuitenkin keräämään kosteutta ovilasiin, jolloin päätin, että on aika vaihtaa verho. Muutaman päivän mietin millaisen verhon teen, testasin muutamaa eri tyyliä, ja lopulta päädyin virkkaamaan ketjusilmukoista verhon. Kuvasta on vaikea hahmottaa verhoa, mutta itse olen lopputulokseen tyytyväinen. Lankana käytin Isoveljeä, jota on pyörinyt käyttämättömänä varastossani jo pienen ikuisuuden.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan tarvitset vaijerit ikkunan ylä- ja alareunaan, haluamaasi lankaa ja virkkuukoukun. Tee aloitussilmukka ja kiinnitä lanka kiinteällä silmukalla vaijeriin. Virkkaa ketjusilmukoita kunnes ketju on sopivan mittainen. Kiinnitä kiinteällä silmukalla toiseen vaijeriin. Jatka näin, kunnes ketjuja on riittävä määrä peittämään ikkuna. Virkkaa verhon ylä- ja alareunassa jokaisen ketjusilmukkaketjun ympärille kiinteä silmukka ja päättele langanpäät. Mikäli käytät vain yhtä väriä, sinun ei tarvitse katkaista lankaa, vaan kiinnitettyäsi ketjun alempaan vaijeriin, voit jatkaa ketjusilmukoita suoraan kiinteän silmukan jälkeen. Näin sinulle ei jää useita langanpäitä pääteltäväksi.

Pieniä projekteja

Muutamia pienempiä projekteja on tullut myöskin tehtyä ajankuluksi viime aikoina. Ensimmäisenä avaimenperä. Vara-avaimeni oli jatkuvasti hukassa, sillä siinä ei ollut minkäänlaista avaimenperää. Aina se avain livahti jonnekin pieneen koloon, josta en sitä löytänyt. Löysin pienen nykerön Novitan Cottonia, ja taiteilin kukkakehikolla avaimenperän. Nyt on vara-avain pysynyt siellä missä kuuluukin!

Toinen projekti koskee jo aiemmin kertomaani koiranlelua. Lelu kesti uskomattoman pitkään jokapäiväisissä leikeissä, mutta lopulta villalanka antoi periksi. No, eipä mitään, yhdessä illassahan uuden tekee. Jälleen kaivoin yllätyskerän esille ja tein samanlaisen pötkön. Lelu on yhtä suosittu kuin vanhakin, joten luultavasti muutaman kuukauden kuluttua pitää tehdä jälleen uusi.

Joogasukat

Heti alkuun pahoitteluni huonolaatuisesta kuvasta, normaalisti otan kuvat puhelimellani, joka oli huollossa kuvanottohetkellä, joten tulos on tämä.

Näitä sukkia aloittelin jo viime syksynä, ja sainkin toisen valmiiksi. Sitten alkoivat joululahjakiireet, ja niiden jälkeen neulominen keskeytyi leikkauksen ajaksi. Sen jälkeen sukka vain lojui käsityökorissani ilman paria, kunnes vihdoin sain aikaiseksi tehtyä sille kaverin. Jälkimmäisessä sukassa palmikko menee yhdestä kohtaa väärin, joka häiritsee minua suunnattomasti. Huomasin sen kuitenkin vasta ihan sukan lopussa, joten en lähtenyt purkamaan. Sukat ovat muutenkin hieman isot minulle itselleni, varsinkin kantapäästä, joten suurella käytöllä ne eivät varmaankaan ole. Ovat kuitenkin ihan kivan näköiset, ja olen tyytyväinen saatuani ne valmiiksi lopultakin.

Sukat on tehty 3,5mm puikoilla Novitan Nallesta, sukkalehden ohjeen mukaan.