Aina ei voi voittaa

Virkkasinpas tuossa heijastimia oikein neljä kappaletta. Ripustusnauhoina käytin vanhoja kaulakoruja ja helmiä. Virkkaamisen jälkeen järkeilin, että pitäähän ne heijastimet nyt jotenkin saada muotoiltua ja kovetettua. No, minäpä fiksuna dippasin heijastimet ensin sokeriliemessä ja sen jälkeen virittelin ne nuppineuloilla kiinni superloniin. Tosiaan, ensin sokeriliemeen ja sitten superloniin....

Eihän minulla käynyt pienessä mielessäkään, että a) ne tarttuvat kiinni superloniin ja b) heijastimet ovat ulkokäytössä, jolloin ne myös kastuvat, jolloin kaikki vaatteet ovat aivan tahmeita.

Ehkäpä alan seuraavaksi pesemään heijastimia ja liotan ne seuraavaksi erikeeperissä paremmalla menestyksellä.

Vuosi tuli täyteen!

kuva: Flickr / Will Clayton

Huomasimpa juuri, että Käsityöelämää on ollut toiminnassa jo yli vuoden. Ensimmäisen blogitekstini olen kirjoittanut 8.11.2012. Lisäksi tämän syksyn aikana blogissa on ollut huomattavasti enemmän kävijöitä, ja uusia lukijoitakin on ilmaantunut. Kiitos siitä heille. :)

Tämän kunniaksi haluaisinkin järjestää mahdollisesti pienen arvonnan. En vain ole koskaan pitänyt blogiarvontaa, joten lykätään sitä vielä muutamalla päivällä miettiessäni toteutusta. Siihen asti otan enemmän kuin mielelläni vastaan ehdotuksia arvonnan palkinnosta. 

Mikä on sellainen palkinto, josta pitävät kaikki? 

Mitä käsityöaiheista haluaisit itse voittaa?

Pystyraitasukat

Jo päiviä sitten valmistuneet pystyraitasukat pääsevät esittelyyn vasta nyt, sillä en ole muistanut kuvata niitä kirkkaassa päivänvalossa. Kuvaan lähes kaikki blogin kuvat luonnonvalossa, sillä puhelimella en saa sisätiloissa hyviä kuvia. 

Sukat ovat hieman mukailtu malli Novitan Sukkalehden pystyraitasukista. Erona on hieman lyhyempi varsi ja kuvion jatkuvuus loppuun saakka. Lankana on ohjeen mukainen 7 veljestä vaaleana ja tummana harmaana. Puikot olivat 3,5mm pyöröpuikot ja sukat valmistuivatkin samaa tahtia magic loop-tekniikalla. Kuvio on mukavan yksinkertainen ja helppo neuloa, kunhan muistaa varmistaa, etteivät langat jää kovin kiristämään.

Kantapää on tavallinen lappukantapää ja kärjessä on leveä nauhakavennus. Kapea nauhakavennus olisi ollut kyllä näppärämpi tähän tarkoitukseen, ja varmaan kauniimman näköinenkin, mutten kuitenkaan alkanut purkamaan koko kärkeä, vaan päätin, että saavat kelvata tuollaisenaan. :) 

Sukat ovat kokoa 45/46 ja joululahjaksi menevät. 

Pääkallolapaset

Pienen pienet pääkallolapaset valmistuivat eilisiltana. Mallia otin Novitan pääkallolapasista, silmukkamäärät sopivat lapsen lapasiin lähes täydellisesti, kun vaihtoi Isoveljen hieman ohkaisempaan 7 veljekseen. Lapasten sisälle leikkasin pahvinpalaset, niin lapaset pysyvät kuosissaan. 

Joululahjojen to do-lista hupenee kovaa vauhtia, valmiina ovat myös yhdet vielä blogissa esittelemättömät sukat. Lisäksi pitäisi tehdä vielä yhdet sukat ja ehkä myös tossuja. 

Lisäksi tilasin joulukorttiaineksia, tarvikkeet kynttilänvalantaan ja olenpa opetellut leipomaankin! Joulukorteista ja kynttilöistä tulee kuvia vielä kun valmistuvat, leipomuksista tuskin tässä blogissa nähdään kuvia (ainakaan paljon..), sillä vaikka ne hyviltä maistuvatkin, ulkonäkö ei vielä ole kovinkaan edustuskelpoinen. :)

Pöllöilyä

Pukin konttiin valmistui jälleen lisää paketteja. Tällä kertaa päivät ovat kuluneet pöllöillessä, ja siitä syntyi pari pipoa. :) Musta pipo on sopiva omaan n. 56cm päähäni, ja siniruskea pipo on lapsen n. 50cm päähän. Täytyy sanoa kyllä, että näitä oli hauska tehdä! Ohjeen kanssa oli hieman ongelmia, sillä en käyttänyt samaa lankaa, ja piti laskea ja mitata ja purkaa ja mitata uudelleen, mutta sopivan kokoiset niistä sitten loppujen lopuksi taisi tulla. 

Mustaan pipoon käytin jotakin kaapista löytynyttä akryylilankaa kaksinkertaisena, lisäksi Novitan Miamia ja Helmiä, kaksinkertaisena kumpaakin. Siniruskeassa pipossa on pelkästään Miamia ja Helmiä. Koukku oli numero 5. Ohjeen pongasin täältä.

Pipoissa oli silmukoita hieman enemmän kuin ohje sanoo, lisäksi tein silmistä hieman isommat. Normaalikokoisilla silmillä pipo jäi jotenkin tyhjäksi, mutta nyt näyttää mielestäni hyvältä.

Molemmat pipot valmistuivat kolmessa päivässä purkamisineen kaikkineen, joten ilman purkamista ja muita viivytyksiä, pipo valmistuisi varmaan yhdessä illassa telkkaria katsellessa.